Kesäkaupunki

Aamulla kaupunki odottaa...
Ikkunat kättä, joka vetäisi verhot syrjään
ja antaisi auringon herättää huoneet.
Ovet aukaista kulkijaa, joka vapauttaisi ne
lukoista ja tuulettaisi yön tuoksut rappusista.
Katukivet askeleita, kiireettömiä kesäkulkijoita,
joita katukahviloiden tyhjät tuolit kilvan kutsuvat:
"Istu alas, ystävä, ja lämmittele hetki kesän sylissä!"
Ja kivimuureista kaikuu yksinäisen naurulokin huuto:
HYVÄÄ HUOMENTA; KESÄKAUPUNKI!
(runoilija tuntematon)