keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Vähän viime vuotta, vähän tätä vuotta

Kauan olen tässä miettinyt, jatkanko bloggaamista....Eikä tuo minun otsikkonikaan ole oikein blogiani vastaava. Tänään kuitenkin ajattelin panna muistikuvia menneestä vuoden lopusta ja ajankohtaista tästä alkaneesta vuodesta.

Jouluaattona todella yllätyin, kun itse joulupukki kolkutteli ovella ja saapui säkkeineen tupaamme, meidän aikuisten keskelle. Vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään.....Tässä pukin täytyi vähän levähtää pitkän matkan päästä tultuaan tänne todella lämpimään Berliiniin.

Joulupäivänä teimme nuorten kanssa pienen kävelytuokion puistossa. Kiipeileminen heillä näkyy olevan verissä. Puistossa käytettiin kaikki mahdollisuus kiipeilyyn.

Tapanina puisto alkoi jo kukkimaan lämpimän sään vuoksi. Termostaatti näytti +16 astetta ja minulla oli se tunne, että linnutkin jo lauloivat keväästä.

Joulun jälkeen nuoret häipyivät jälleen ja me kaksi vietimme uuden vuoden aattoa ja söimme Miss Sophien aterian; Mulligatawnysuppe, Nordsee Shellfisch, Hänchen ja Obst, eli minulla mulligatawnykeittoa, keitettyä puna-ahventa, kananrintaa uunissa ja hedelmäsalaattia.

Tämän vuoden alku näytti tällaiselta. Vuoden ensimmäinen päivä oli koko pitkän pituisen päivän hyvin harmaa ja sumuinen. Hyvä kun näki eteenpäin kulkea.

Mutta loppiaisena sääolosuhteet kääntyivät. Meidän kattoikkunamme näytti tällaiselta. Eli sisälle emme juuri valoa ulkoa saaneet, paitsi olohuoneessa. Oli sellainen hämärän hetki päivälläkin.

 
Tammikuun puolivälissä meilläkin oli talvi. Lunta oli noin 5-10 senttiä ja lumiukkopäivän aattona nähtiin useampiakin luomuksia puistossa. Tässä yksi mukavan näköinen lumiukko vai akkako lienee; ehkä opettaja tai joku muu auringonottaja.

Viime lauantaina iltapäivällä lähdimme ystäviemme luokse kylään ja luonto näytti edelleen puhtaan talvisen valkoiselta. Mutta iltamyöhään palatessamme sataa tihutti ja oli loskaa vaikka millä mitalla...
...ja seuraavana päivän näytti maa tällaiselta. -
Ja tänään meillä on +11 astetta, harmaata ja lumesta ei enää ole tietoakaan.
Tällainen lyhyt on Berliinin lumitalvi.

Mitäs muuta - illalla istuessani sain aatteen kutoa kaikki langanloput käärmeeksi. Vähän muhkuraiselta minun käärmeeni vaikuttaa. Liekö pistellyt poskeensa jonkun isomman hiiripaistin vai mitä lienee syönyt.

Ja kyllä minäkin mieleni pahoitin...Tämä joululahja saavutti meidät tänään 27.1.2016. Matkaa kesti kauan, paketti oli lähetetty Suomesta 9.12.2015 ja palautettu 23.12.  kun ei ollut noudettu postista. Me olimme kaiken aikaa kotona - siis Berliinissä, emmekä saaneet minkäänlaista ilmoitusta paketista. Sitä ei tuotu meille, ei oltu annettu naapureille, mikä on yleistä täällä, ei oltu pantu lappua postilaatikkoon, vaan yksinkertaisesti lähetetty takaisin Suomeen noutamattomana.
Samoin kävi minun lähettämälleni paketille, jonka lähetin tyttärelleni 14.11.2015. Se tuli noutamattomana takaisin meille 4.1.2016. Tein valituksen ja Suomen posti myönsi, että lakon vuoksi oli jäänyt ilmoitus antamatta. Siitä saatiin 22 euron edestä Suomen postimerkkejä korvauksena. Tänään tein valituksen Saksan Postille. Enpä oikein usko, että se auttaa, sillä täällä ei ole edes lakkoiltu nyt, mutta ainakin menee reklamointi sinne. On se vaan kummaa, hinnat nousevat ja palvelu huononee....

Niin että näissä merkeissä!