keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Kesänloppu

Kesä on mennyt, syksy saapunut. Kun ajattelen mennyttä kesää, ensimmäiseksi tulevat mieleen sateinen kesä- ja heinäkuu. Kainuussa satoi tavallista enemmän, mikä rajoitti tuntuvasti kesämökin elämää. Elokuussa oli sää parempi, tuntui jopa kesältä, ellei öisin lämpötila olisi laskenut. Mutta syyskuuta lähestyessä sateet tulivat jälleen. Kuitenkin kesästä jäi kivojakin muistoja. Aina kun olimme matkoilla tai meillä oli juhlia, niin aurinko suosi meitä. Niinpä olimmekin tavallista enemmän liikkeellä.
Tie vie, tie tuo....matkaa tehtiin niin pohjoiseen, etelään, itään kuin länteenkin, jopa "ulkomaille".
Tarjolla oli herkkuja jos jonkinmoista; niin kahvi- kuin ruokapöytäänkin. Naminami!
Uimassakin käytiin Päijänteellä, Pohjanlahden perkukoilla, Liekajoella, Iijärvellä, Saimaassa jne.
Jonkinverran saatiin kesän satoakin, vaikka tänä vuonna se Kainuussa olikin heikonlaista. Mansikoita oli hyvin. Mustikoita sai etsiä metsistä monena päivänä, että sai jonkin verran kokoon. Kantarelleja löytyi yllättävän hyvin. Lakkojakin sain ihan tarpeeksi. Tosin lakkareissulla ajoin 100 km turhaan kun en pannut navigaattoria päälle. Olin varma, että osaisin tien, mutta ohipa ajoin ja löysin itseni yhtäkkiä Suomussalmelta. No navin avulla löysin kuitenkin päämäärääni lopulta. Menetin vain kolmisen tuntia hyvää marjastusaikaa. - Tuon pussukan mustikoitten vierellä voitin Kajaanin markkinakadulla kun ostin arvan yhdestä kojusta.
Niin ja sitten Siran mies täytti pyöreitä, eikä halunnut juhlia mitenkään. Päätimme lähteä pienelle ulkomaanreissulle Tallinnaan. Yövyimme Solo Sokos Hotelli Estoriassa, mikä on entinen Viru-hotelli. Kuva on hotellihuoneestamme ja hotellin aamiainen oli todella hyvää.
Ensimmäisenä päivänä kiertelimme Vana-Tallinia, nousimme Toompean kukkulalle ja sitten etsimme syntymäpäiväsankarille ruokapaikkaa. Löysimmekin hyvän paikan ravintola Rataskaevu 16:ssa. Söimme uunissa paistettua lohta, linssejä taikinakuoressa ja pinattia ja pavunversoja. Juomaksi hyvää saksalaista Rieslingiä; sitä suositteli meille tarjoilija ja se kyllä sopi hyvin tuon ruuan kanssa.
Hotellissa oli KGB-Museo, hyvin mielenkiintoista kuunnella, mitä kaikkea oli Neuvostovallan aikana hotellissa tapahtunut. Mielenkiintoisia kadunnimiä löytyi Vanatallinista. Toisena päivänä (maanantai) tietenkin kaikki museot olivat kiinni. Kävelimme Paks Margaretalle ja siellä olikin merimiesmuseo auki. Solmutaulukon mukaan saattoi itse opetella merimiessolmujen tekoa. Paks Margaretan katolla oli pieni jäätelökahvila. Ensin söimme jäätelöt ja sen jälkeen haimme cappuccinot ja kirsikkatuorejuustokakkupalaset sekä suklaamuffinsin. Illalla menimme syömään intialaisittain Chakra-ravintolaan, jonka tyttäreni oli aikaisemmilta matkoiltaan keksinyt.
Paluumatkalla pysähdyimme Saimaalla tuttaviemme kesämökillä. Sieltä mieheni keksi ottaa osmankäämin mukaan, jonka istutimme lammellemme. Nyt jännitämme, vieläkö osmankäämi on ensi kesänä elossa.
Mitäs muuta: koirien elämää seurattiin. Ylempi koira joi ensin janoissaan tavattoman määrän vettä ja meni sen jälkeen etutassuillaan "kylpemään" eli räiskytteli vettä ympärilleen. Alimmat koirat tutustuivat ensimmäisen kerran toisiinsa. Tosin musta koira on jo 13 vuotias ja toinen vasta 3-vuotias. Niinpä tämä nuorempi koira oli liian villi vanhukselle, joka lopulta väistyi syrjemmälle, eikä halunnut olla missään tekemisessa niin vilkkaan koiran kanssa.
Niinpä niin, syksy saapui sateineen. Kurjet lensivät nuotiopaikkamme ylle muodostaakseen kurkiauran. Pieni oravanpoikanen, niitä oli jopa neljä kappaletta, juoksi saappaalleni, kun olimme lähdössä marjametsään. Tosin tälle pienelle poloiselle kävi niin hullusti, että se loukkasi jossain jalkansa ja menehtyi pian kylmyyteen. Ja linnunpesät jäivät tyhilleen lintujen muutettua etelään. Vain yksi kirjosiepon pesä oli täynnä munia. Ilmeisesti emo oli joutunut korppien suuhun.
Paluumatkalla pysähdyimme Jyväskylässä. Katselimme Jyväskylän kaupunki Harjulla olevalta vesitornilta. Vesitornilla oli myös luontomuseo, mielenkiintoinen paikka. Harjulta laskeuduimme Neron portaita alas Jyväskylän keskustaan. Sieltä meidät haki tuttavamme vaimo syömään ja sitten jatkoimme Espoon kautta matkaamme kohti Saksaa.