tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi vaihtuu

 Vuosi on jälleen takanamme ja seisomme uuden vuoden kynnyksellä. Mitä kaikkea vuosi onkaan jättänyt taaksemme? Toteutuivatko unelmamme? Oliko vuosi sellainen, jota toivoimme?

Tammikuussa oli talvi. Lunta tuli nopeasti, mutta lumi suli myös pian. Helmikuussa vain järven jäät toivat talven vaikutuksen. Maaliskuun alussa luonto jo alkoi kukkia, sitten tuli takatalvi ja lunta tuli jopa melkein enemmän kuin tammikuussa. Sorsatkin pääsivät "uiskentelemaan" lumeen. Pian kuitenkin aurinko voitti lämmöllään ja purot alkoivat solista, maa kukkia.

Toukokuussa lähdimme Suomeen. Luonto oli kukkeimmillaan sielläkin. Kesä oli lämmin, satoi ja paistoi, niin kuin kesällä tulee ollakin. Hyttysiä oli vähän tänä kesänä. Iltaisin istuimme usein nuotiotulen äärellä. Matkojakin teimme Pohjois-Suomeen, Etelä-Suomeen ja Pohjoisruotsiin.

Kun syksy Suomessa voitti, palasimme taas Saksaan ja täällähän kukki vielä maa täydessä loistossaan. Lokakuu värjäsi luonnon vielä uudelleen kukkimaan. Marraskuu voitti kuitenkin tuon lokakuun kultaiset värit harmaudellaan. Ja joulu oli vihreä joulu. Lämmintäkin oli. Mutta joulun valot toivat lämpöä ja tunnelmaa mieleemme.

Näissä merkeissä toivotan kaikille

HYVÄÄ JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2014

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

maanantai 16. joulukuuta 2013

Praha - die goldene Stadt

"Ich sehe eine Stadt, deren Ruhm einst die Sterne berühren wird" (minä näen kaupungin, jonka mainetta tähdet tulevat koskettamaan) - näin alkaa tsekkiläisessä satumaailmassa  Premysliden kuningashuoneen esiäiti Seherin Libussan ennustus.

Me saavuimme Prahaan viime keskiviikkona iltapäivällä. Hotellimme sijaitsi kiävelymatkan päässä keskustasta Moldaun toisella puolella Kampa-kaupunginosassa. Syömässä kävimme tsekkiläisessä pienessä ravintolassa.

  
Ensimmäisenä iltana menimme katsomaan Mozartin Entführung -oopperaa tähän Ständeteatteriin. Jo itse teatteri oli näkemisen arvoinen ja oopperaesitys todella hieno.

Prahan vanhankaupungin raatihuoneen seinässä on astronominen kello. Kello näyttää ajan lisäksi mm. auringon ja kuun sijainnin. Tasatunnein vaeltaa kellossa olevien luukkujen aukoissa 12 apostolia ja lopuksi kukko kiekaisee ylimmässä syvennyksessä luukkujen sulkeutuessa.

 Kaarlen sillan keskiosassa on Pyhä Johannes Nepomukilaisen patsas. Nepomukilainen on Tsekin suojelupyhimys. Ihmiset koskettavat patsasta onnen tavoittelun toivossa. Minä jätin koskettamatta, mutta japanilaiset olivat hyvin innokkaita koskettelijoita.



Kävimme terveihtimässä myös Kunnon sotamies Schwejk´iä U Kalicha ravintolassa. Ravintola on kirjailija Jaroslav Hasekin kantapaikka, ja siellä halusi myös hänen romaanihenkilönsä Schweijk sodan jälkeen tavata jälleen ystävänsä.


Meitä ihastutti tämä Moldaun virralle rakennettu pingviinipatsasrivi....

...ja nämä tsekkiläiset puistonpenkin jalat. 

 Liikennevalot, jotka näyttivät sekunnittain niin odotusajan kuin tienylitysajankin. Tällaiset valot olisivat useinkin paikallaan myös Berliinissä.


Prahassa oli montakin joulutoria, jotka tietenkin oli katsottava, jopa moneen kertaan. En kuitenkaan ostanut sieltä mitään muuta kuin syötävää.

 Joulukuuset olivat mahtavia. Kuusten vierellä oli usein myös rakennettu joulunsanomaa kertovia seimiasetelmia.

Toisena päivänä meillä oli meidän jouluruokailu tuttaviemme luona.  J. oli laittanut persialaisittain riisiä, lammaspaistia, saslikkeja, salaattia ja E. oli tehnyt suussa sulavaa suklaatäytekakkua. Lisäksi A. vei mukanaan tekemiään joulutorttuja. Meillä oli oikein mukava "pikkujoulumme" heidän luonaan.

Ja oi ja voi, Prahassa on niin paljon katselemista, ettei tällaisella muutaman päivän matkalla ehdi katsella kuin murto-osan kaikesta. Sinne täytyy päästä uudelleen....

Hyviä joulunalusaikoja kaikille!