lauantai 31. joulukuuta 2016

Hyvää Uutta Vuotta

Ja vielä lisää uure vuore ohjei - Heli Laaksosen tapaan:
Ota käpy pois kenkäst.
Kaar vesi pois saappaast.
Nost ämpäri silmiltäs.
Jua kuppis tyhjäks.
Ol ilone,
ol valone,
ol pulune.
Älä lait kät sirkkeli.
Älä purot kirvest kintuil.
Älä unohr kotti avaimi.
Älä karota annetui syrämei.

Näil ohjeil koht tulevi,
tervetuloa vuosi 2017.

HYVÄÄ JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Hyvää Joulua

                                                 Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille!

perjantai 11. marraskuuta 2016




Kiitos Leonard Cohen! Hyvää matkaa!

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Marraskuun tunnelmaa


                                                   Kaksi vanhaa varista
                                                   nuokkuu hiljaa pellon aidalla
                                                   Ruskea on rinta kaislikon
                                                   Taivas harmaa. Sataa. Syksy on.
                                                   "Kurkikin jo lähti", veljelleen
                                                   toinen virkkaa niin kuin itsekseen.
                                                   Pitkä hiljaisuus. Jo toinenkin
                                                   "niin maar´ lähti", sanoo takaisin.
                                                   Sitten vanhukset taas vaikenee.
                                                   Järven pintaan sade soittelee.
                                                   Sukii siiven selkää toisen pää.
                                                   Toinen joskus silmää siristää.
                                                   Höyhenihin niskat kyyristyy.
                                                   Sataa. Hiljaista on. Hämärtyy.
                                                   Yli pellon mustan kynnyksen
                                                   tuntuu riihen tuoksu etäinen.
                                                   Kaksi märkää, vanhaa varista
                                                   nuokkuu aatoksissaan aidalla.
                                                   "Täytyy tästä...", toinen havahtuu,
                                                   lentoon verkkaisesti valmistuu.
                                                   "Käyhän taaskin tarinoimassa,
                                                    oli oikein hauska tavata."
                                                                       (L. Pohjanpää)

tiistai 18. lokakuuta 2016

Meidän kesä

   Ensimmäinen matkamme kohde oli Espoo, jossa ompelin uuden päällystän tyttäreni riippukeinuun.
                      Matkamme jatkui - seuraava etappi oli ytäviemme kesämökillä Saimaalla.
Saimaalta teimme päivän matkan Lappeenrantaan, jossa oli valmisteilla hiekkalinna.
Saimaalta matkamme jatkui Nokialle, sieltä Jyväskylään ja Kainuuseen saavuimme vasta lähempäna kesäkuun puoliväliä.
Heti Kainuuseen saavuttuamme ystäväni soitti, lähtisinkö Marttojen retkelle Suomussalmelle. Tottakai olin valmis lähtemään. Kävimme katsomassa Hiljaisen kansan. Vein yhden päälle äitini vanhan Marimekko-mekon. Siellä saa vaihtaa kansan päälle vaatteet, muttei yhtäkään saa alasti jättää. Hiljaisen kansan luona saimme maittavan aterian. 
Matkamme jatkui Oililan käsityömuseon kautta Raatteen portille, jossa meille esiteltiin talvisodan museo ja päätteeksi saimme todella hyvät munkkikahvit.
Raatteen portin muistomerkin ympärille on tuotu yhtä monta kiveä kuin talvisodassa Suomussalmella on kuollut suomalaisia ja venäläisiä sotilaita.
Kainuussa ilmeni myös punkkeja. Tyttö sai kainaloonsa punkin, jota sitten yritin poistaa ensin punkkipihdellä, jotka omistin, ja kun en onnistunut niillä (käsittelyvirhe) jatkoin punkin poistamista  tavallisilla pihdeillä. Varmuuden vuoksi kävin apteeksita ostamassa uudet pihdit - ostinkin kahdet uutdet. Toivottavasti ei tarvitse tulevaisuudessa niitä.
Kajaani tulvi kesäkuun viimeisenä päivänä. Me jouduimme tuon tulvan keskelle kun olin hakemassa uutta passia. (Kuva Kainuun Sanomista). Aika kova juttu ajaa kadulla, kun ei lainkaan näe, mitä veden alla on.
          Heinäkuussa meillä oli serkkujen kesäjuhlat Torniossa ja oikea kokkikin oli paikalla.
Heinäkuun lopulla kuoli yllättäen ystävämme mies. Vain viikkoa aikaisemmein he olivat vierainamme ja sitten tuli suru-uutinen.
Elokuussa teimme pikku visiitin naapurimaahan. Kävimme Sigtunan kaupungissa, pieni mutta kiva paikka. Kuvassa Stora gatan, mikä on keskiajalta asti ollut kaupungin pääkatu.Sigtunan kaupunki on perustettu jo 970-luvulla.
Olimme Tukholmassa yötä ja kävimme päivän Wasamuseossa. Päivä olikin hyvä museopäivä, koska silloin satoi koko päivän.
Metsän antimiakin saimme Suomen metsistä mukaamme. Puolukoita oli vaikka millä mitalla, samoin mustikoita.
Ja koska Kainuussa satoi aika lailla ilmestyi pihamaallemme runsaasti halimasseja eli mesisieniä. En koskaan ole nähnyt niin paljon sieniä pihallamme.
Ja nämä kukkaset seurasivat meitä Berliiniin, ilahduttavat edelleenkin meitä pöydällämme.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Kesä on tullut

Kesä kukoistaa....Sommerblüten im Britzer Garten -
Ensin tulppaanit, sitten  rhododenronit ja kaikki muu sen lisäksi. Nokikanat syöttelevät poikasiaan, pääskyset lentelevät ikkunamme ohi - niitä on paljon näissä taloissa - ja varpuset tirskuttelevat päivät pitkät. Kesän lämpö oli korkeimmillaan toissapäivänä, 31 astetta. Eilen illalla myöhään jyrisi ja salamoi. NYT ON KESÄ!

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Hyvää Pääsiäistä


Tänään on pitkäperjantai ja pitkäperjantaina sataa aina. Vanha kansa sanoi aikoinaan, että pitkäperjantaina taivaskin itkee Jeesuksen ristiinnaulimisen takia. Vanhan kansan säätiedoituksia kai lienee, mutta tosiasiassa olen pannut merkille, että usein  pitkänä perjantaina on huono sää. Pääsiäispäiviksi kuitenkin on luvattu aurinkoista säätä ja jopa lähemmäs kahtakymmentä astetta lämpöä. Joten pupuset voivat huoletta suklaamunia piilotella, joita lapset sitten etsivät.
Näissä merkeissä toivottelen HYVÄÄ JA AURINKOISTA PÄÄSIÄISTÄ!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Kajaanin linna

Kaarle-Herttuan käskystä aloitettiin Kajaanin linnan rakennustyöt vuonna 1604 Kajaanin joen  Ämmänkosken ja Koivukosken väliselle saarelle. Linna otettiin jo  käyttöön vielä keskeneräisenä 1610. Venäläiset räjyttivät linnan 1716.
Tältä näyttää tämän päivän Kajaanin linna, kun lumilinna nostetaan raunioiden päälle. (kuva: Kainuun Sanomat)

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäivänä

 
Ystävät tekevät tavallisestakin päivästä erityisen.
 
HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Vähän viime vuotta, vähän tätä vuotta

Kauan olen tässä miettinyt, jatkanko bloggaamista....Eikä tuo minun otsikkonikaan ole oikein blogiani vastaava. Tänään kuitenkin ajattelin panna muistikuvia menneestä vuoden lopusta ja ajankohtaista tästä alkaneesta vuodesta.

Jouluaattona todella yllätyin, kun itse joulupukki kolkutteli ovella ja saapui säkkeineen tupaamme, meidän aikuisten keskelle. Vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään.....Tässä pukin täytyi vähän levähtää pitkän matkan päästä tultuaan tänne todella lämpimään Berliiniin.

Joulupäivänä teimme nuorten kanssa pienen kävelytuokion puistossa. Kiipeileminen heillä näkyy olevan verissä. Puistossa käytettiin kaikki mahdollisuus kiipeilyyn.

Tapanina puisto alkoi jo kukkimaan lämpimän sään vuoksi. Termostaatti näytti +16 astetta ja minulla oli se tunne, että linnutkin jo lauloivat keväästä.

Joulun jälkeen nuoret häipyivät jälleen ja me kaksi vietimme uuden vuoden aattoa ja söimme Miss Sophien aterian; Mulligatawnysuppe, Nordsee Shellfisch, Hänchen ja Obst, eli minulla mulligatawnykeittoa, keitettyä puna-ahventa, kananrintaa uunissa ja hedelmäsalaattia.

Tämän vuoden alku näytti tällaiselta. Vuoden ensimmäinen päivä oli koko pitkän pituisen päivän hyvin harmaa ja sumuinen. Hyvä kun näki eteenpäin kulkea.

Mutta loppiaisena sääolosuhteet kääntyivät. Meidän kattoikkunamme näytti tällaiselta. Eli sisälle emme juuri valoa ulkoa saaneet, paitsi olohuoneessa. Oli sellainen hämärän hetki päivälläkin.

 
Tammikuun puolivälissä meilläkin oli talvi. Lunta oli noin 5-10 senttiä ja lumiukkopäivän aattona nähtiin useampiakin luomuksia puistossa. Tässä yksi mukavan näköinen lumiukko vai akkako lienee; ehkä opettaja tai joku muu auringonottaja.

Viime lauantaina iltapäivällä lähdimme ystäviemme luokse kylään ja luonto näytti edelleen puhtaan talvisen valkoiselta. Mutta iltamyöhään palatessamme sataa tihutti ja oli loskaa vaikka millä mitalla...
...ja seuraavana päivän näytti maa tällaiselta. -
Ja tänään meillä on +11 astetta, harmaata ja lumesta ei enää ole tietoakaan.
Tällainen lyhyt on Berliinin lumitalvi.

Mitäs muuta - illalla istuessani sain aatteen kutoa kaikki langanloput käärmeeksi. Vähän muhkuraiselta minun käärmeeni vaikuttaa. Liekö pistellyt poskeensa jonkun isomman hiiripaistin vai mitä lienee syönyt.

Ja kyllä minäkin mieleni pahoitin...Tämä joululahja saavutti meidät tänään 27.1.2016. Matkaa kesti kauan, paketti oli lähetetty Suomesta 9.12.2015 ja palautettu 23.12.  kun ei ollut noudettu postista. Me olimme kaiken aikaa kotona - siis Berliinissä, emmekä saaneet minkäänlaista ilmoitusta paketista. Sitä ei tuotu meille, ei oltu annettu naapureille, mikä on yleistä täällä, ei oltu pantu lappua postilaatikkoon, vaan yksinkertaisesti lähetetty takaisin Suomeen noutamattomana.
Samoin kävi minun lähettämälleni paketille, jonka lähetin tyttärelleni 14.11.2015. Se tuli noutamattomana takaisin meille 4.1.2016. Tein valituksen ja Suomen posti myönsi, että lakon vuoksi oli jäänyt ilmoitus antamatta. Siitä saatiin 22 euron edestä Suomen postimerkkejä korvauksena. Tänään tein valituksen Saksan Postille. Enpä oikein usko, että se auttaa, sillä täällä ei ole edes lakkoiltu nyt, mutta ainakin menee reklamointi sinne. On se vaan kummaa, hinnat nousevat ja palvelu huononee....

Niin että näissä merkeissä!