perjantai 30. lokakuuta 2009

Syksy

Syksy jo saa, harmaa on maa, koivusta lehti jo pois putoaa....
Syksy voi olla kaunis, tavattoman kaunis, väriloistoineen, varsinkin kun auringonvalo pääsisi niitä valaisemaan. Kotikatumme, mikä keväällä oli vaaleanpunainen väriltään, on saanut nyt syksyn tullen oranssipuvun päälleen. Ja kuinka ihanasti lehdet kahisevatkin jaloissa. Valitettavasti tänä syksynä noita aurinkoisia päiviä on ollut vähän puoleisesti. Vesipisarat vain valuvat kattoikkunoitamme pitkin. Ja syksynsumu laskeutuu raskaana maan ylle.

torstai 29. lokakuuta 2009

Lelut

Tämä tässä on NINA,
kreative luomus von Tyyne Maria. Ideoita hänellä oli paljon, taiteellisista lahjoista voi jokainen olla omaa mieltä.
Joka tapauksessa tämä nukke tuli taloomme H:n ollessa 5-vuotias, jolloin mummu oli jo kahdeksankymppinen. Ja koska nukke on pehmeä ja iso, oli se mieluinen tälle viisivuotiaalle. Ninaa voi pukea, kaikki vanhat vauvanvaatteet ja uudetkin äidin tekemät sopivat hyvin. Nimen tämä nukke sai Nina Hagenin mukaan, kun sillä oli niin samanlaiset silmät ja suu. Nyt Nina istuu omalla paikallaan ja odottelee, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Minun omat nukkeni ovat matkan varrella hävinneet. Pienenä minulla oli sellainen 20-senttinen nukke, jolla oli kumipää. Sitten oli kuttaperkkanukke, joka vastasi nykyistä barbinukkea. Nuorempi sisareni sai joululahjaksi ison nuken, yhtä ison kuin Nina, jolla oli hampusta tehty tukka ja vartalo täytetty sahanmuhilla. Sen nimi oli yksinkertaisesti Rötkylä. Sitä oli mukava pukea. Mutta Rötkylä samoin kuin minun nukkenikin ovat vuosien varrella hävinneet.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Terveys

On tässä juotu jos jonkinmoista yrttiteetä ja mustaviinimarjamehua ja kaikkea mahdollista, mutta jotenkin on ollut sellainen flunssa, ettei se tahdo mennä pois. Toissapäivänä oli kaikki jäsenetkin kipeät ja eilen oli rinnassa painetta. Kävin internetissä katsomassa sikaflunssan oireet ja jotenkin kaikki passasi, mutta miedossa muodossa. Kävin jopa lääkärilläkin, mutta siellä sanottiin vain, ettei se mitään sikäflunssaa ole. Tavallinen flunssakin voi tulla, vaikka on ottanut flunssarokotteen. Näinkö kaikki informatio, mikä tulee medioista, vaikuttanee vai onko se peräti luulosairauden merkki. Joka tapauksessa menin apteekkiin ja ostin homeopaattisia pillereitä ja tänään todella tuntuu siltä, että olo olisi hiukan parempi. Luonnon suuri apteekki auttaa näköjään.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Leikit

Piiri pieni pyörii...
Tässä 50-luvun serkukset leikeissään.
Meidän serkkumme Kuopiosta oli meillä ja hän opetti meille monta uutta leikkiä, joita sitten innokkaasti toteutimme. Yksi leikeistä oli nimeltän "Ostatteko pippeliä?" Siihen aikaan sana pippeli merkitsi meille aivan jotain muuta kuin mitä se nykysuomeksi on. Se oli vain jotain hilpetööriä, jota ostettiin ja sen mukaan tehtiin erilaisia juttuja, kuten esimerkiksi peitettiin ensin toinen korva, sitten toinen jne. Naapureissa oli tarpeeksi leikkitovereita, ei tarvinnut siihen aikaan heitä etsiä. Ja kesät olivat vapaita, sikäli mikäli kasvimaan rikkaruohot tai heinänteko sen sallivat.
Minä olen itse sopivasti takana, näkyy vain käsivarsi.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Syksy

Meidän parvekkeeltä näkyvät nämä syksyn värit! Ja talitiaiset ovat jo ilmestyneet - käyvät meitä tervehtimässä!

Niin kuin jokainen päivä, tämäkin päivä alkoi R:n laittamalla aamiaisella. Kunnon aamiainen ja sitten päivän alkuun.
Ensin tietokonekurssille. Ja tämä ihastuttava, vihastuttava tietokonemaailma. Eilen minun koneestani yht´äkkiä vain hävisi taustakuva. Nyt se on vain sininen...Kuva tulee,mutta häviää. Tarkistin virukset ja sen sellaiset, eikä sellaisia ole. En tiedä, mitä ihmettä taas hääräsin. Mulla oli kone mukana kurssilla, mutta ei se siellä yhdessä tunnissa selvinnyt. Ja hitaaksikin tämä on tullut. On kai liian paljon ohjelmia, jotain on poistettava. Niin että nyt kyllä vähän tympii....
Ok tietokonekurssin jälkeen menin espanjankurssille, joka sitten vähän poisti tuota rintamurhetta. Meillä oli kiva tunti.
Kohta minua huudellaan ruuan laittoon. Ei tänään sitten mitään ihmeitä tehdä. Lämmitän eilistä kasvispannaria. Siinä on vähän pakastepinaattia, kesäkurpitsaa ja brokkolia juustoraasteen kera, ei sen kummempaa.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Puutarha

Eilen söin viimeisen Männikön omenista. Se maistui pohjoisen Suomen tuotteelta, hiukan väkevä, mutta maukas kuitenkin.
Isä istutti neljä omenapuuta 50-luvulta ja nuorempi sisareni kasvatti siemenestä yhden puun. Kolme istuttamista puista kuoli varhaisessa vaiheessa. Sisareni istuttaman puun isä jalosti itse. Mieheni nähtyä nämä puut, hän oli sitä mieltä, että ne on leikattava ja toisen jäljillä olevista puista hän leikkasi syysmyöhään reippaasti. Luulimme sen kuolleen kokonaan, mutta nykyään se versoo juuristaan. Ja vain tämä sisareni puu kukoistaa ja tuottaa tällä hetkellä hedelmiä. Ne taitavat olla talviomenia, lajia kyllä en tiedä nimeltä. Osan laitan omenahilloksi ja osan syömme tuoreena, hiukan happamina, mutta ilman lisäaineita kasvaneita.

torstai 15. lokakuuta 2009

Auto

Von Oktober bis Ostern ....On talvirenkaitten aika!















Ja kaikkeen sitä nyt joutuu! Minäkin vaihdoin renkaat. No joo, tosin eka renkaan vaihtoi R. ja samalla neuvoi, mitä tulee tehdä. Loput kolme vaihdoin minä. En olisi koskaan uskonut, että sellaiseenkin hommaan ryhdyn. Mutta kun on pakko ja vähän uteliaisuuttakin, että pystynkö ja osaanko, niin oli vähän niin kuin osoitettava itselleen, että pystyn sitä minäkin. Sitä paitsi onhan se hyvä tietää, mitä tehdä, jos sellainenkin tilanne eteen tulee. En kyllä tiedä, vaihdanko vastaisuudessa renkaat itse. En oikein luota noihin voimiini. Nytkin R. tarkasti, että ovatko ruuvit kyllin tiukalla. Joo, eikä se nyt aivan minun hommaani ollut. Mutta olipa se kuitenkin kokemus sekin. Tietääpä nyt, mitä kaikkea on huomioitava renkaitten vaihdossa, kuten esimerkiksi sen, että lopussa on ilmatkin on tarkistettava.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Käsityöt

Kun istuu television ääreen, tuntuu siltä, että aika menee tyhjään. Niinpä olen ottanut tavaksi kutoa samalla. Senhän osaa tehdä melkein silmät ummessa, jollei nyt jotain kovin erikoista kudosta tee. Ajattelin, että menen joulutorille myymään sukkia, mutta enpä ole niin paljon telkkarin edessä ollut, että olisin saanut myyntikelpoista tulosta. Tässä on kokonaisen vuoden tulos; eli jos kutoo tosissaan sukkaparin, niin eihän siihen montaa päivää kulu. Oli minulla kesälläkin ajatusta kutoa, mutta eihän siitä kesällä mitään tule, kun on niin monta muuta mielenkiintoista puuhaa...Joten toriajatus täytynee jättää.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Luonto



Jänis istui maassa
torkkuen, torkkuen.....







Mikä sull´ on jänönen,
kun et enää hyppele?







Hyppää pois,
Hyppää pois,
Hyppää pois!


maanantai 5. lokakuuta 2009

Ex-Libris-meemi













No sainpas aikaseksi katsella kirjojani läpi ja vastata tuohon Clarissan Ex-Libris-meemiin.
Helppoa se ei ollut,mutta tulipa käytyä läpi kirjahyllyt ja samalla löytää monta kirjaa, joita voisi taas uudelleen lukea. Löytyipä valitettavasti myös lukemattomia kirjoja, joita tietysti nyt syksyn pimeiden aikaan voisi lukea.
Ok, tässä vastauksia kysymyksiin:

Oletko mies vai nainen? Eine unmögliche Frau
Kuvaile itseäsi. Heikki Matinpoika Tuorilan jälkeläisiä
Kuinka voit? Pikku toukka paksulainen
Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi. Multiberlinal

Mihin haluaisit matkustaa? Hyvä maa
Kuvaile parasta ystävääsi. Komm, mach mit.
Mikä on lempivärisi? Käpt´'n Blaubär
Millainen sää nyt on? Maatuuli
Mikä on mielestäsi paras vuorokauden aika? Kukon aamulaulu

Jos elämäsi olisi TV-ohjelma, mikä sen nimi olisi? Muumilaakson tarinoita
Mitä elämä sinulle merkitsee? Zwischen gestern und morgen
Millainen parisuhteesi on? Laulu rakkaudesta
Mitä pelkäät? Atomkraftwerksgefahren
Päivän mietelause. Läpi harmaan kiven
Minkä neuvon haluat antaa? Wir leben alle unter einem Himmel
Miten haluaisit kuolla? Onnellinen loppu

Mottosi? Schön ist es, zu leben






sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Lokakuu

Lehdet: Puut vaihtavat väriään, lehdet putoilevat
Omena: Viimeiset omenat Männikön omenapuusta meneillään
Käsityöt: Olen aloittanut jälleen kutomistyöt.
Aamut: Aamut eivät enää herätä ajoissa, on jo pimeää.
Kirjat: On taas aikaa lukea, etenkin iltaisin.
Urheilu: Urheilu jää minimiin. Käyn kävelyllä ja pyöräilemässä. Siinä se.
Unelma: Unelmat ovat unelmia, haaveilen matkustelemisesta ja monesta muusta...Kaikki unelmat eivät koskaan täyty.

Huomaa! Clarissan malli!
Hyvää ja aurinkoista lokakuuta kaikille!

perjantai 2. lokakuuta 2009

Koulutie

Kävin lukemassa Clarissan vanhoja tekstejä, mm. koulutiestä. Minä aloitin kouluni kyläkoulussa, matkaa oli parisen kilometriä, se kuljettiin jalkaisin, suksilla tai potkurilla tai pyörällä. Luokat eivät olleet suuria, meitä oli tässä kyläkoulussa I, II ja III luokka yhdessä ja samassa huoneessa. Opettaja oli yhteinen kaikille. Mutta kyllä näilläkin opettajilla oli tekemistä muutamien villien poikien kanssa, eivät kaikki niin kilttejä olleet. Pari poikaa aiheutti kyllä harmaita hiuksia opettajalle, kävivät piirtelemässä opettajan selän takana rumia taululle, hyppivät kesken tunnin ikkunasta ulos ja tekivät kaikenlaista koiruutta. Nurkkaan pistäminen ei tuntunut parantavan heitä, samoin kuin ei arestissa oleminenkaan. Mikä lie tullut toisesta, toinen on kyllä jo mennyt manan majoille.
Kuvassa olemme toisella luokalla, talon koira Melu pääsi kuvaan mukaan. Ilmeisesti meillä on ollut lääkärintarkastuspäivä, koska terveyssisarkin on kuvassa.

Kesällä kävin katsomassa tätä vanhaa koulurakennusta. Se oli edelleen saman näköinen kuin silloin. Viereen oli rakennettu uusi rakennus ja tätä rakennusta pidetään ilmeisesti varastorakennuksena.

Oppikirjat olivat samanlaisia kuin Clarissallakin. Opettaja vaihtui joka vuosi. Eka luokalla oli nuori vastavalmistunut opettaja, toisella tämä vanhempi nainen ja kolmannella oli vielä valmistumaton ns. epäpätevä nuori opettaja, mutta hyvin pidetty.
Meidän luokalla oli eka ja toka luokalla 7 oppilasta, kolmannella 6, joten kovin suurista luokkaryhmistä ei ollut kyse. Tosin koulumme oli erotettu varsinaisesta koulusta, kun oli kysymyksessä suuret ikäluokat eikä varsinaiseen kouluun mahtunut niin paljon oppilaita. Siksipä osa näistä alaluokkalaisista siirrettiin tähän pieneen kyläkouluun.

torstai 1. lokakuuta 2009

Design

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Tämä 8-vuotias tyttö sai mummoltaan tilkunpalasen ja kas, mitä hän sai siitä aikaseksi - uuden hellehameen. Siitä se kaikki alkaa.