maanantai 27. tammikuuta 2014

Kirjallisuutta

Sain Allulta kirjahaasteen. Tässä vastauksia:

1. Millä kielellä/kielillä luet eniten?/Onko eroja?
Luen sekä suomenkielisiä että saksankielisiä kirjoja aina sen mukaan mikä käteeni sattuu. Tällä hetkellä luen myös espanjankielistä kirjallisuutta. Siinä tosin tarvitsen sanakirjaa avuksi. Olen lukenut myös englannin ja ruotsinkielisiä kirjoja, niitäkin täytyy vähän tankaten lukea, joten lukeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle.

2. Mikä kirja on tehnyt sinuun vaikutuksen?
Montakin kirjaa, esim. Waltari Sinuhe, Betty Mahmood/Wiliam Hoffer Lastani ette saa, Richard Bach Lokki Joonatan, Hietamies Äideistä parhain. Siis monenlaiset kirjat.  Kun kirja on sellainen, että se sieppaa mukaansa, en näe enkä kuule mitään muuta.

3. Mikä kirjan nimi kuvaisi sinua/elämääsi?
Tätä mietin kauan. En oikein osaa tähän vastata. Kirjahyllystäni löysin Kuoppamäen runokirjan Sininen ja valkoinen - voisi olla ehkä jotain sinne päin. Tai Mobergin Maastamuuttajat. Nämä ovat nimen perusteella valitut.

4. Mitä lukeminen sinulle merkitsee?
Se on henkireikä, se on elämää pois arkipäivästä, se on rentoutumista, ihanaa ajanvietettä.

5. Mikä on tällä hetkellä lempikirjailijasi?
Tähän en osaa vastata. En valitse kirjoja kirjailijan mukaan vaan kirjan sisällön mukaan. Voisin tietysti mainita vaikkapa Eino Leinon, tai Torey Haydenin tai ihan jonkun muun.

6. Mihin seikkailuihin kirja on sinut vienyt?
Aarresaarille. Ja sitten Tolkien Taru sormusten herrasta vei mukanaan. Näen vieläkin ne maisemat ja seikkailut sieluni silmien edessä, minkä kuvan lukiessani sain. Sen vuoksi elokuva olikin osittain pettymys, koska se ei vastannut minun mielikuviani.

7. Katsotko kirjoista tehdyt elokuvat?
Katson, katson vaikka tiedänkin jo sen, että olen jälkeenpäin pettynyt. Kirja on aina parempi.

8. Kerro kammottavin tai paras kokemus käännöskirjasta?
Äskettäin ihmettelin Susanna Alakosken kirjan Sikala nimen käännöstä. Elokuvan nimi on Sovinto, saksalaisen käännos on Bessere Zeiten. Molemmat käännöset siis positiivisempia kuin alkuperäinen.- Eikä Kalevalan saksalainen käännös ole onnistunut.

9. Minkä kirjan olet viimeksi jättänyt kesken?
En yleensä jätä mitään kirjaa kesken. Jotkut kirjat kyllä vievät aikaa lukea, ja välissä luen muutakin, mutta jatkan taas. Tällä hetkellä tuollainen aikaa viepä kirja on Orhan Pamukin Schnee. Mutta otan sen aina metroon mukaan, joten kirja etenee pikku hiljaa. - Kun katselin kirjahyllyäni, löysin sieltä yhden kesken lukemista jääneen kirjan: Sirpa Köhkösen Vihan ja rakkauden liekit. Täytyykin ottaa se joskus esiin ja jatkaa lukemista.

10. Mitä kirjaa suosittelet minulle?
Tässä kyllä saat päättää itse omasta valinnastasi, kun en edes tiedä, mitä kaikkea olet lukenut. Voisin mainita kuitenkin vaikkapa Torey Hayden: Auringonkukkametsä, lämmin psykologinen romaani nuoresta tytöstä, äidistä, muistista ja unohduksesta. Tai sitten Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis. Naurettavan hauska ja hiljaiseksi vetävä romaani ihmisyydestä. Ja kaniudesta.

 Ja kun ikkunat näyttävät tällaisilta ja ulkona on kylmää, voi vaikka kääriytyä lukemaan jotain noista lukemattomista kirjoista, joita löysin hyllystäni; taikka jatkaa noita, joita en ole vielä loppuun lukenut.

Mukavia lukuhetkiä!

tiistai 21. tammikuuta 2014

Lunta, lunta....

Lunta, lunta, koko valtakunta.....
Tämä oli näkymä makuuhuoneemme ikkunasta tänä aamuna.  Siis...talvi tekee tuloaan, kun lunta sataa tupruttaa.
Jääpuikkoja ikkunan reunalla.

Kuinkahan kauan tätä kestää. Mittari on nollan tienoilla, maa edelleen valkean hohtoinen. Kadut lienevät eilisen jääsateen myötä edelleen liukkaat. Siis varovaisuutta ulkona kulkiessa.
Onneksi minulla on tällaiset liukuesteet, jotka voin laittaa tarpeen vaatiessa kengänpohjiin.

Nyt on palautunut tavallinen arki elämäämme. Tytär on palannut Suomeen. Nyt voimme muistella vain noita mukavia hetkiä viikon varrelta: kävimme mm. shoppailemassa, uimassa, elokuvissa ja tässä musiikki-instrumenttimuseossa. Saimme hyvän yhteenvedon erilaisista musiikki-instrumenteista ja  niiden rakentamisesta; cembalot, harput, viulut, musiikkiautomaatit, elektroniset instrumentit, puhallinsoittimet jne jne.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Nuutti vei joulun

Ei, ei ollut valkoista joulua. Ei ole näkynyt lainkaan lunta tänä talvena, vain vähän kuuraa maan pinnalla. Linnut jo alkavat liverrellä kevätlaulujaan ja kukat puhkeavat pian kukoistamaan, jos tätä menoa jatkuu.
Näin valkoista oli vuoden vaihteessa, kun yön miinusasteet toivat kuuran maahan. Enempää ei ole ollut talven tuntua.
Joulutähtikin näyttää jo niin nuutuneelta, että Nuutin aika oli tulla ja viedä joulu mennessään ja Owie jäi vain hymyillen odottelemaan ensi joulua.

Tällaiselta näyttää luonto tammikuun puolivälissä tänä vuonna.
Nyt voi omistaa aikansa vaikkapa kutomiseen. Nämä Kainuun sukat olen kutonut ennen joulua.
Ja nyt on vuorossa kirkkaammat värit vähän muunneltuihin Kainuun sukkiin, jotka tyttäreni saa viedä mukanaan. Toivottavasti ehtivät valmiiksi ennen hänen lähtöään takaisin Suomeen.


torstai 2. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, uudet jutut

Vuosi on jälleen vaihtunut. Uudeksi vuodeksi luvataan sitä ja tätä - minä en tehnyt minkäänlaisia lupauksia. Yritän vain pitää kuntoani ja terveyttäni yllä, niin ei ole huomisesta huolta.
Aloitimme kuntoilumme patikoimalla Grunewald-torniin. Ei matka ollut pitkä, edestakaisin kilometrejä tuli vain viisi. Aikoinaan tämä Grunewald-vaellus kuului meidän perinteiseen uuden vuoden alkuun monta, monta vuotta. Ja monta vuotta on nyt jäänyt väliin, mutta nyt tehtiin vaellus vanhasta muistista. Ilma oli raikas ja yön pikku pakkanen oli jäätänyt lätäköt.

 Jos väsymys pääsee yllättämään, voihan sitä levätä matkan varrella olevissa istuimissa. Meitä kuitenkin arvelutti levähtää tälle penkille.

Janon voi sammuttaa matkan varrella olevassa juomapaikassa. Vesi on todella juomiskelpoista. Emme kuitenkaan itse juoneet tuosta. Kesäisin tässä voi hyvin virkistää vaikkapa käsiään.

 Taidettakin matkan varrella voi ihailla. Tämä luonnon oma taide oli mielenkiintoinen. Siinä saa jokainen käyttää omaa mielikuvitustaan.

Tämä olikin sitten ihmiskäden jättämää taidetta tien varrella.
 
Grunewald torni - en tiedä, onko se todella vinossa vai kuvaanko joka kerta sen vinoon. Kävimme tornin juurella olevassa ravintolassa juomassa teetä ja näkymät ravintolasta olivat upeat. Tornissa olemme käyneet niin usein, että tällä kertaa jätimme sen väliin.
Tyytyväisinä palasimme kotiin. Uusi vuosi oli alkanut hyvin.
Mutta: tänään taas sataa vettä....