Onnen hetkiä

 Ilo on kuin pieni "aurinkoinen", joka monien harmaiden päivien jälkeen ilmestyy tervehtimään ohikulkijoita katukiveyksien välistä vielä lokakuussakin.

Taikka ilon voi tuoda tämän pienen hiirulaisen askeleet puistokiveyksen päällä - ilman pelkoa se siinä meitä tervehti.

Onnellisuus rakennetaan pienistä sirpaleista ja kootaan yhteen uskomalla sen olemassaoloon.

Marraskuu

Tänä aamuna etsiessäni Äidinkielen ja kirjallisuuden käsikirjaa katselin samalla luettavaa marraskuulle. Sain seuraavat kirjat kokoon:

Myrskyluoto muistoissani (Anni Blomqvist)
Anna Karenina (Tolstoi)
Rietas rukousmylly (Arto Paasilinna)
Ruma Ankanpoikanen (Andersen)
Aurinkokukkametsä (Torey Hayden)
Spuren des alten Pavians (Maren Wulf)
Kalt ist der Abendhauch (Ingrid Noll)
Und weiter führt der Weg nach Westen  (Pearl S. Buch)
Uppo-Nallen ystäväkirja (Elina Karjalainen)

Syksyn sää, lokakuu

Koko pitkän pituisen viikon maanantaita lukuunottamatta on satanut. Ei ole ollut oikein vetoa tuonne sateeseen, mutta olen yrittänyt pakottaa itseni tekemään edes pienen lenkin. Nytkin kävimme R:n kanssa lenkillä, juuri ja juuri sateen välissä. Ei puistossa ollut kovinkaan paljon liikettä, varikset siellä vain raakkuivat. Tuli mieleen seuraava koulussa opittu runo (en muista kuka runon on kirjoittanut):

Syksy

Kaksi vanhaa vanhaa varista
nuokkuu hiljaa aidan seipäällä.
Ruskea on rinta kaislikon,
taivas harmaa, sataa,
syksy on.
Kurkikin jo lähti, veljelleen,
toinen virkkaa,
niinkuin itsekseen.
Sitten vanhukset taas vaikenee.
Järven pintaa sade soittelee.

Kurpitsajuhlat puistossa

Kurpitsarouva toivotti meidät tervetulleiksi

Ja mitä kaikkia taideteoksia kurpitsasta voi tehdäkään!

Kurpitsaveistoksia kätevän käsistä

Omat vaivaiset yritykseni kalpenevat ylläolevien taideteosten rinnalla.

Harmaa sää

Tänään on niin raskaan harmaa ja sateinen sää, että linnutkin käyvät nukkumaan.
Täytyi ihan ottaa niskasta itseään kiinni, että sain tehdyksi lenkin ulkona. Eipä puistossakaan paljon liikettä näkynyt. Varpaat vain kastuivat, mutta hyvä mieli kuitenkin tuli ja väsymyskin kaikkosi. Ei niin huonoa säätä olekaan, etteikö voisi ulkoilla.

Kansanviisauksia

Tässä vastaus Clarissan kuukausihaasteeseen kainuulaisittain:

Liisan liukkaat ja Kallen kalijamat.
On sitä moalimata muuvvallaki, sano Kalle kun pirtin ikkunasta ulos kahteli.
Kalakattaa kun lehmänkello.
Aeka on rahhoa ja se parantaa kaekki hoavatki.
Kaenuulaene ei hevillä suutu, jos vaen vieras ei oo ilikeä.
Uusi lumi on vanahan surma.
Ukkosta on toas ilimassa, kun oamusin jo hijottaa.

October's Party

October gave a party
The leaves by hundreds came
The Chestnuts, Oaks, and Maples,
And leaves of every name.

The Sunshine spread a carpet,
And everything was grand,
Miss Weather led the dancing,
Professor Wind the band.

(George Cooper)

November

No sun - no moon!
No morn - no noon,
No dawn - no dusk - no proper time of day.
No warmth, no cheerfulness, no healthful ease,
No comfortable feel in any member -
No shade, no shine, no butterflies, no bees,
No fruits, no flowers, no leaves, no birds!
- November!

Tämä Thomas Hoodin runon luin tänään ja se sopi niin hyvin tämänvuotiseen marraskuuhun, etten malttanut olla kirjoittamatta sitä tähän.

St. Martin

Minun lyhtyni....

Laterne, Laterne,
Sonne, Mond und Sterne,
brenne aus mein Licht,
brenne aus mein Licht,
aber nur meine liebe Laterne nicht...

Eilen illansuussa lähdin lenkille puistoon muistamatta, että oli ns. Martinstag. Siellä lapset lauloivat itsevalmistetut lyhdyt käsissä ja Sankt Martin ratsasti hevosellaan kulkueen edellä. Oli oikein idyllisen näköistä, kun oli hämärää ja lyhdyt vain loistivat heijastuen jopa veteen ja toisella puolen lampea syttyi Martinsfeuer.
Tuli mieleen ne ajat, kun me H:n kanssa Kreuzbergissa menimme lyhtykulkueessa. Ei se ollut yhtään niin hienoa, kuin eilinen, sillä kulkue kulki autojen valoloisteessa, vanhempia taisi olla enemmän kuin lapsia ja kaikki juoksivat sinne tänne....Usein teimme oman kulkueen puistoon pienellä joukolla, joka oli paljon mukavampaa H:nkin mielestä.

Syyskoristeita

Ja tässä Clarissan meemi.

1. Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.
2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi?
3. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.
4. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.
5. Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.
6. Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta.
7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzista?

Ja tässä minun muoto näistä: (En tiedä, onko mitä murretta. Ei puhdasta Kainuuta, ei puhdasta Pohjanmaata, sekoitus sieltä täältä)

1. Minun siskon punanen mekko mahtuu mulleki.
2. Tarviitko apua kirjotustehtävässä, jonka maantieon ope anto?
3. Okei, tehhään niinku sanot.
4. Mummu sano hakevansa meiät noin varttia vaille kuus.
5. Tulinki Hesaan bussilla, koska myöhästyin junasta.
6. Ootko nähnyt jossain isoveljen kännykkää?
7. Ostitko sen hameen, minkä näimme viime viikolla Hooetämmässä?

En kyllä ole 100prosentisen varma sanonko näin. Ehkä sanon vähän eri tavalla, kuten kakkosen sanoisin, että tarviitko apua maantieon läksyssä? Kainuulainen panee vielä j:n tuohon väliin ja sanoo "maantiejon" ja "meijän" ja viimeisen lauseen voi ilmaista myös näin:
Ostitko hameen, mikä me nähtiin Hooetämmassä viimeksi?

Mielenkiintoista.

Marraskuu

Myöhäissyksy mahtailee
Ajatukset harhailee
Ruska loistaa
Rapa roiskuu
Aamut ovat ankeat
Sumu peittää maan
Kutomisen aika
Unelmat päässä
Unettavassa säässä

Halloween

Süss oder sauer?

Halloween on nyt takana. Edellisessa asunnossamme näitä pieniä ja isompiakin henkiolentoja kävi jatkuvasti ovella vaatimassa makeata tai hapanta. Olimme varanneet karkkia ja suklaata tarpeeksi. Muutettuamme tähän asuntoon, varasimme tietenkin suklaata ja muuta makeaa, mutta ei ainoatakaan kertaa soinut ovikellomme. R. eritoten oli pettynyt. Mietimme tänä vuonna, mitä tehdä. Varasimme kuitenkin irtokarkkeja eteiseen. Ja tänä vuonna oven takana oli erikoisen paljon pieni henkiolentoja..."Süß oder sauer?" Niin pienellä äänellä, että oli aivan hellyyttävää. No joukkoon mahtui kyllä pari isompaakin aavetta.
Eilinen päivä oli muutenkin tekemistä täynnä. Tein perjantai-iltana Bienenstichejä, mutta valitettavasti ei ne oikein onnistuneet, missä lie vika ollut. Siis eilen aamulla nopeasti leipomaan. Tein puolukkakahvikakun. Talonmies kävi siinä välillä vaihtamassa meidän lämminvesijakajan, edellinen vuoti. R. kävi ottamassa tuttavamme vesipumpun puutarhasta irti. Ja iltapäivällä tuli vieraita. Illansuussa alkoi sitten edellä mainitut henkiolennot soitella ovikelloa. Oli siinä juoksemista. En ehtinyt edes tietokoneelle, paitsi sen verran, että tuttavamme laittoi minulle Externen kiintolevyn. (Onkohan sen nimi suomeksi noin, saksassa se on Festplatte). Ei siinä ehtiynyt muuta. Nyt lähdemme katsomaan marraskuun luontoa, sillä ulkona paistaa aurinko.