Kielet

Kun viime yönä unta odotellessani aloin laskemaan lampaita, kaikilla niillä kielillä, joita olen joskus opiskellut, tai joita ehkä edelleenkin opiskelen, niin kielinerohan tässä pitäisi olla. Mutta jossain kai se kompa on, kun ei vain neroutta ole saavutettu.
Kaikkein eka kieleni on suomi; vai pitäisikö sanoa kainuunmurre, jonka seassa myös pohjoispohjanmaanmurre vilahtelee.


Ensimmäisen vieraskieleni opiskelun aloitin ruotsinkielellä, kun menin oppikouluun. Se oli siihen aikaan ns. pakollinen kieli, eli valintaa ei ollut. Aloitimme Jacobson-Fröbergin Ruotsin kielen alkeiskirjasta. Opettajamme oli Toini Määttä, joka opetti myös myöhemmin saksan kieltä. Tapasin muuten hänet vielä myöhemmin sairaalassa, kun äitini oli samassa huoneessa hänen kanssa. Silloin hän oli hyvin huvittunut siitä, että tyttäreni käytti suomenkielessä sanaa "roskis". Hän testasi tyttäreni kaksikielisyyden. Ruotsia kävin itse monta monta vuotta myöhemmin kokeilemassa Gotlannissa.


Toinen vieraskieleni tai oikeastaan ensimmäinen vieraskieli (ruotsihan on toinen kotimainen kieli) oli englanti. Aloitimme Lyydia Almilan Koululaisen englanninkirjan mukaan opettelemisen. Opettajamme oli Toini Simola, myöhemmin minulla on ollut monta muuta opettajaa. Viimeinen opettajani oli uusiseelantilainen, kun kävin täällä Saksassa ollessani ns. englanninkielen virkistyskurssia. Englannin kieleni innostutti myös kirjeenvaihtoon. Minulla oli USA:ssa kirjeenvaihtokaveri, joka osottautui myöhemmin kaukaiseksi sukulaisekseni. Hollannissakin minulla oli peräti kaksi kirjeenvaihtokaveria.



Sitten tuli saksan vuoro toisena vieraana kielenä. Huh, huh...onpas luetun näköistä! Kirjamme oli Jakobsson-Müller: Deutsches Elementarbuch für ältere Anfänger. Eka opettaja oli Määttä, myöhemmin saimme nuoren komean miespuolisen opettajan, Jokelan, johon taisin olla pikkasen ihastunutkin. Sekö lienee saanut aikaan sen, että saksa kiinnosti...Lukiossa tein sellaisen täyskäännöksen, että kirjoitin pitkänä kielenä saksan ja lyhyenä englannin.

Tässä välissä tulin toimeen monta vuotta näillä entisillä kielitaidoilla. Mutta kun tyttärelläni alkoi koulussa ranskankieli, niin ajattelin, että minunkin täytyy oppia sitä. Niinpä menin Volkshochschuleen oppiakseni sitä. Opettajani oli ranskalainen nainen (nimi on unohtunut), joka oli naimisissa täällä Berliinissä. Opiskelimme kirjan A bientôt 1 Französisch für Erwachsene mukaan. Tämän harrastukseni ansiosta pääsin käymään Pariisissa, kun appeni tilasi minulle ja mieheni sisarelle matkan. Vaikka tyttäreni kielisi minua puhumasta siellä ranskaa (ääntämiseni oli aivan kurjaa), niin käytin siellä kuitenkin kaikki siihen asti oppimani hyväksi. Ranskalaiset kyllä ymmärsivät minua, mutta minulla oli vaikeampaa....No tämä opiskelu päättyi, kun minulla oli täysi työ sosiaaliopintojeni parissa.





Sitten aloitin turkinkielen opinnot. Ajattelin, että jospa saisin paremmin töitä, kun täällä Berliinissä on niin paljon turkkilaisia. Siinä oli kuitenkin sellainen ongelma, että turkkilaiset halusivat vain turkkilaisen avustajan...No joka tapauksessa opettajani oli turkkilainen mies ja kävin tätä kurssia muutaman lukukauden Volkshochschulen alaisena. Kirjanamme oli Güle güle, Türkisch für Anfänger. Turkissa en ole koskaan käynyt.



Ja nyt tämä viimeinen villitykseni on espanjankieli. Menin tälle kurssille muutama vuosi sitten. Olimme juuri muuttaneet, mieheni töissä, tyttäreni koulussa ja minulle tuli sellainen tunne, että katto putoaa pääni päälle. Satuin lukemaan paikallisesta lehdestä alkeiskurssista senioreille. No en oikein tuntenut olevan seniori, mutta soitin kuitenkin ja menin kuunteluoppilaaksi. Tuntui ihan mukavalta. Opettajana oli perulainen Cila, oppilaat kylläkin minua vanhempia, mutta sain luvan olla mukana. Myöhemmin tuli vielä toinen paljon nuorempi henkilö. Heikommat ovat pudonneet, mutta meilla on ihan kiva ryhmä. Olen käynyt jo kaksi kertaa Madridissa ja kokeillut kielitaitoani. No kyllä sitä vielä pitää treenata aika lailla, mutta aioan jatkaa tätä opiskelua...Jospa sitä joskus vaikka osaisikin.

Yksi, kaksi, kolme...ett, två, tre...one, two, three...eins, zwei, drei...un, deux, trois...bir, iki,üç...uno, dos, tres.... Niin, lampaita voi laskea, ja uni kyllä tulee jossain vaiheessa.