Dementiako?

Vanhuuttako?
Nimi! Mikä hänen nimensä olikaan?
Muistot kulkevat silmiesi ohi,
etsit nimeä menneisyydestä,
tuhannet asiat tulevat mieleen,
mutta vaikka kuinka mietit,
niin se nimi, se vain puuttuu.
Nyt ajattelet: Oh, näinkä sitä vanhenee?

Laskeudut portaat neljännestä kerroksesta,
tulet kadulle, ihan iloisella mielellä vielä.
Äkkiä kuitenkin mieleesi juolahtaa:
"Suljitko myös oven ylhäällä?"
Nyt et enää luota itseesi
vaan nouset ylös tarkistamaan
manaillen "Nyt se vanhuus kai alkaa!"

Haluat jääkaapista jotain,
tiedät tarkalleen mitä, no Luojan kiitos.
Avaat oven määrätietoisesti
ja äkkiä kysytkin: "Mitä oikein halusinkaan?"
Mietit ja tunnet pettymystä,
sillä juurihan vielä tiesit.
Eikä tämä paranna tilannetta
"Näinkö me vanhenemme?"

Ennen matkaasi
piilotat säästökirjan hyvin
sillä olethan kauan pois kotoa
Eikä piiloasi löydä kukaan.
Palaat matkaltasi ja alat etsiä
"Mihin sen säästökirjan piilotitkaan?"
Näin se siis alkaa, näin me vanhenemme.

Istut junassa matkalla jonnekin,
äkkiä tulee mieleesi: "Silitysrauta,
Otitko sen pois pistokkeesta?"
Voi Luoja, nyt lomasi on pilalla,
ajattelet vain kotia tai sen raunioita.
Pakottamalla pakotat itsesi rauhoittumaan.
Näin se siis alkaa, näin me vanhenemme.

Kesä on tullut

                          Kuu kiurusta kesään
                          puolikuuta peipposesta
                          västäräkistä vähäsen
                          pääskysest´ ei päivääkään.

Eli jos tämä loru pitää paikkansa, tänään alkoi kesä. Alkoi, vaikka koko päivän onkin satanut, eikä niin lämminkään ole. Mutta aamulla näin ensimmäisten pääskysten palanneen pesimäpaikoilleen. Meidän taloissa on monia pääskysenpesiä, uusia ja vanhoja, ja joka vuosi pääskyt palaavat synnyinseuduilleen.

Viktor Klimenko konsertti

Toissapäivänä tuli Rengas-lehti, jossa ilmoitettiin, että Suomi-Keskuksessa olisi Viktor Klimenko laulamassa. Ja koska meillä ei ollut muutakaan ohjelmaa vapunaatoksi suunniteltu, saimme spontaanin idean mennä kuuntelemaan häntä. Konsertin piti alkaa klo 19, mutta koska siinä sitten odoteltiin enemmän sakkia, alkoi se vasta klo 20. No odottaessa voi syödä ja juoda tarjolla olevia herkkuja; keittoa, leivonnaisia, munkkeja, simaa, viiniä ja olutta tai kahvia. Valitettavasti yleisöä ei saapunut järin paljoa, mutta sen verran kuitenkin oli, että kasakkalauluja kuultiin. Ja huomenna Klimenko laulaa kirkossa, jos joku sinne haluaa mennä. Komea ja kantava äänihän hänellä on.
Minulla on ollut joka vappu tapana ottaa ylioppilaslakki laatikosta ja kokeilla sitä päähän, mutta tänä vuonna unohdin sen ja lakki jäi kotiin. En yhtään ajatellut, että suomalaiset pitävät vappuna lakkia. No en ollut ainoa, ainoastaan kolme naista oli muistanut ottaa lakkinsa mukaan. Tänä aamuna hain sitten lakin laatikosta, kokeilin sitä ja nyt se on "maapallomme" päällä tämän päivän, kunnes huomenna laitan sen taas takaisin laatikkoon odottamaan ensi vappua.

Alle meine Entchen

 Kulkiessani puistossa seurailen vuodenaikojen kulkua ja näin keväällä pistää silmään erityisen nopea eteneminen luonnossa. Myös eläimet ja linnut ovat pesänrakennustouhussa ja etsivät puolisoaan. Sorsilla tämä liitto kestää heidän elinikänsä. Touhujensa välissä on myös ruokailtava ja ellei ihmiset ole heittämässä leivänmuruja, etsivät he ruokansa lammen pohjasta.
Tätä katsellessani tuli mieleen vanha lastenlaulu "Alle meine Entchen..."


.

Ragmusiikkia

 Meidän puistossamme järjestetään aina silloin tällöin musiikkitapahtumia. Eilen soitti Hessels Ragtime Band Rag-, Blues-, Boogie- ja muuta dixiemusiikkia.

 Yleisöä oli paljon, mutta kuten kuvasta näkyy, enemmistönä oli "harmaapäät". Tosin mukana oli myös vähän nuorempia ja ihan nuoriakin ihmisiä.

Lasten suusta

Mitä teemme, miltä näytämme, mikä meille on sallittua ja mitä kaikkea voimme tehdä, kun vanhenemme?

Yli 100-vuotiaaksi elänyt Arvo Ylppö on sanonut mm. "Helppohan minun on puhua, kaikki menee tylsyyden tiliin tässä iässä ja kaikki annetaan anteeksi. Silloin on mukava elää."
Cicero on kirjoittanut mm. "Vanhuutta vastaan on taisteltava kuin tautia vastaan, harjoitettava ruumistaan kohtuullisesti ja nautittva ruokaa ja juomaa vain sen verran, että voimat virkoavat, eivätkä hervahda."

Mitä sitten lapset ajattelevat vanhuudesta? Riitta Tulusto ja Heidi Kukkumäki ovat koonneet kirjaksi lasten ja nuorten ajatuksia ikääntymisestä. Siitä esimerkkejä:

Eläkeläisisllä ei ole koskaan lomaa, muttei myöskään koskaan töitä.
Vanhaksi tultuaan olisi oltava rauhallisempi, koska vanha keho ei enää kestäisi yhtä paljon.
Vanhoilla ihmisillä on harmaat hiukset, ryppyjä ja lukulasit.
Vaikka tulee ryppyjä, pitäisi olla iloinen.
Vanhetessa voi viisastua.
Ja sitten hieno ajatus 4-vuotiaalta: "Yks hyvä asia kyllä vanhenemisessa ja kuolemisessa on.Se kuoleminen kehittää uusia ihmisiä. Jos ei kuolis, niin silloin ois vaikka miljardi ihmistä ja sit koko maapallolla olis tosi kovaa tungosta."

Niin, vaikka tulee harmaita hiuksia ja ryppyjä, niin koitetaanpa olla iloisia, taistellaan tuota vanhuutta vastaan hoitamalla itseämme ja suhtautumalla positiivisesti asioihin. Syödään ja juodaan vain sen verran, että voimat virkoavat.

Kesäjuhlat

Eilen meillä oli meidän jokavuotinen kesäjuhlamme Polßenissa. Polßen on pieni kylä entisen itäisen Saksan puolella. Siellä R:n perheellä on ns. kesämökki. Meidän entinen äitilapsiryhmämme tapaa siellä kerran vuodessa, jolloin myös isät ovat mukana. Tosin lapset ovat jo isoja ja hyvin harvoin siellä niitä näkee. Jokainen tuo jotain kahvileivonnaista ja salaattia mukanaan. Talo tarjoaa grillattavat ja juomat. Tänä vuonna kahvilla oli raparperikeikauskakkua, luumuleivonnaista ja puolukkakahvikakkua. Grillattavaa oli niin paljon, että talonväki syö sitä vielä monena päivänä. Oli kanaa, makkaraa ja sian- sekä naudanlihaa. Oli perunasalaattia, papusalaattia, kreikkalaista salaattia, avokadokreemiä, yrttivoita ja pideleipää. Jälkiruuaksi oli hedelmälautanen.











Kahvittelun jälkeen oli hyvä tehdä kävelylenkki, niin että saimme ruokahalua kaikille noille herkuille. Pelasimme myös mölkkyä ja heitimme tikkaa. Juttelimme ja nauroimme. Kaiken lisäksi sääkin suosi meitä. Oikeastaan tämän kesäjuhlan aika alunperin oli juhannuksen maissa, mutta koska useimmat ovat silloin lomilla, siirrettiin se vähän aikaisemmaksi eli helluntaiksi. Ja tänä vuonna se pidettiin jo nyt huhtikuussa, koska joidenkin piti lähteä lomille jo toukokuun alkupuolella. Vähän jännitti tuo säätila, mutta meillä kävi onni. Sää oli mitä mainioin, lämpötilakin nousi +17 asteeseen.












Aika kului lentäen ja aurinko laski jo mailleen, kun ajelimme tyytyväisin mielin kotiin päin.