Puistokävelyllä

Lunta sataa hiljalleen, se peittää maat ja mannut.....Myöhään illalla ikkunasta, yön hiljaisuudessa ihailin lumisadetta.

Tänään puistokävelyllä maa on valkainen, taivas harmaa....Ja vaikka taivas olikin harmaiden pilvien peitossa, oli oikein mukava vaellella lumisessa luonnossa. Puisto oli hiljainen, ei edes variksia näkynyt, mutta....

...näkyipä kuitenkin yksi kummallinen eläin, mikä se on?

Haukkuu kuin koira,
mutta ei ole koira,   (puistossa ei saa koiria ulkoiluttaa)
juoksee kuin hevonen,
mutta ei ole hevenenkaan  (ei puistossa saa olla hevosiakaan)
ruskea kuin lehmä,
mutta eipä se ole lehmäkään  (en kyllä ole lehmiäkään tavannut puistossa).
Siis, mikä sen on?


Se on tämä:

Siellä se juoksenteli ympäri puistoa. Tässä se lähti ylittämään tietä (nopea kuva, ei oikein selvä). Pieni yksinäinen kettu siellä juoksenteli.

Ympäri puistoa näkyi ketunjälkiä, mutta ei siellä toisia kettuja näkynyt. Ruokaako lienee etsinyt tämä poloinen?

Näkyipä siellä muitakin jälkiä. Innokkaimmat olivat jo sukset kaivanneet. Mietin tässä, näinkö minäkin huomenna kaivaisin kellarista sukset ja lähtisin hiihtelemään.

Jäälle ei kuitenkaan kannata mennä. Siinä voi käydä hullusti.