Loppiainen

Loppiainen (El día de los Reyes Magos) on Espanjassa ja monissa Etelä-Amerikan maassa tärkeä juhla, sillä silloin tulevat kolme itämaan tietäjää (Melchor, Caspar ja Baltasar) kameleineen. Nämä tietäjät toimivat joulupukin vastineena noissa maissa.
Loppiaisen aattona järjestetään kaupungilla kulkueita, joissa esiintyvät kaupungin erilaiset yhdistykset ja muut toimijat, jotka ovat itämaan tietäjien "apulaisia" ja jotka heittelevät  karkkeja tien varrella oleville lapsiperheille. Viimeisenä tulevat kolme itämaan tietäjää ratsastaen.
Tällöin voivat lapset antaa kirjeensä joulupukin avustajille taikka yhdelle itämaan tietäjistä tai heille kaikille kolmelle, elleivät he ole sitä jo aikaisemmin pudottaneet postilaatikkoon. Kirjeissään lapset toivottavat onnea tietäjille ja samalla kirjoittavat omat lahjatoivomuksensa kirjeeseen. Illalla sitten laitetaan paikka, johon tietäjät voivat laittaa lahjat. Samaan paikkaan laitetaan myös syötävää ja juotavaa niin tietäjille kuin heidän kameleilleen.
Loppiaisen aamuna noustaan aikaisin katsomaan mitä lahjoja tietäjät ovat tuoneet mukanaan.Toivottavasti kukaan ei saanut hiilenpalaa, jonka Baltasar antaa tuhmille lapsille.
¡Feliz día de Reyes!

Meidän omaan perheeseen kuuluu loppiaisena myös poismenneiden muistaminen. Ukkini, jota en koskaan oppinut tuntemaan, kuoli loppiaispäivänä kaksi vuotta ennen syntymääni. Ja sitten appeni, joka nukkui pois kahdeksan vuotta sitten. Heidän muistolleen tämä Eino Leinon runo:

Pois aurinko painui, laukesi ilta,
jäi taivahan rannalle säihkyvä silta,
mut' kaukaa korven tummuvan yöstä
soi laulu ihmisen työstä.

Hyvää loppiaista!