sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Siihen se tuli....

                                                          Siihen se tuli,
                                                          sulatti maat,
                                                          sulatti ihmismielet.
                                                          Sai auringon kirkkaasti
                                                          loistamaan,
                                                          poisti pilvet,
                                                          teki kaiken kauniiksi.
                                                          Siihen se tuli
                                                          kesä.
                                                          Tuliko jäädäkseen?
Kolme päivää jo ihan kesäisen tuntoista säätä. Puisto kukkii, joka päivä saamme ihastella uutta, kaunista ja yllätyksellistä.

Lapsoset riemuitsevat kesäisistä leikeistä kuten myös aikuiset. Puisto oli täynnä ihmisiä, joita kesäinen sää veti ulos koloistaan.
                                                   Auringon loiste, kukkien tuoksu,
                                                   veden solina, lintujen laulu.
                                                   Ulkona luonnossa, tiedän sen,
                                                   on kesä kaunis, ihmeellinen.

Toiveunien aurinkoisia lämpöisiä kevään päiviä, jotka vähitellen kesäksi tulevat.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Taivas on sininen ja valkoinen...

Kaunis pääsiäispäivä houkutteli meitä jälleen kävelylle puistoon. Aurinko paistoi, mutta kylmä tuuli puhalteli vielä Niklas-myrskyn jälkeen.
Pieni kuva Niklas-myrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista meidän asuinympäristön läheisyydessä.
Puiton kukat heloittivat matkamme varrella keltaisina, punaisina....
...sinisinä.

Mutta mitäs muuta me sitten näimmekään.
 
 Tämä kettu tulla tupsahti ja haki kolostaan pienokaiset syömään päivällistään
Valitettavasti en päässyt lähemmäs kuvaamaan kun aita oli välissä.
Tämä oli varmaan sama kettu, joka viikko sitten käveli puistossa ja ikäänkuin asettui poseeraamaan minulle, kun kuvasin sitä. Vai oliskohan tämä alimmainen kuitenkin pikkuisten isä.
Ei tarvitse lähteä metsiin vaeltelemaan nähdäkseen villieläimiä.

torstai 2. huhtikuuta 2015

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ

Kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sitten ovatkin pääsiäispyhät. Pääsiäisenä täällä lapset (ja miksei myös aikuisetkin) etsivät kaikista koloistansa pääsiäispupujen piilottamia suklaamunia.
Kun minä olin nuori, ei meillä sellaisia traditioita ollut. Käytiin hakemassa pajunkissoja maljakkoon, usein pitkin hankia, koska oli hankiaisten aika. Pajunkissat kuuluvat itsestään selvyytenä pääsiäiseen.

Suomalaiseen pääsiäiseen tietenkin kuuluu mämmi, jota ei täällä Saksassa tunneta. Monet ulkomaalaiset ihmettelevät, kauhistelevatkin mämmiä sen ulkonäon perusteella. Meillä kotona äiti laittoi itse mämmiä useimmiten. Se oli hänen herkkuansa.
Laitan tähän mämmireseptin isoaäidin mukaan, vaikka mämmi ei olekaan varsinaisesti minun herkkuani. Syön sitä kuitenkin jos kohdalle sattuu - ainakin vähän.

5 l vettä
1 kg maltaita
1 1/2 kg ruisjauhoja
1/2 tl suolaa
6 rkl pomeranssinkuorta

1/4 maltaita ja vähän ruisjauhoja sekoitetaan litraan lämmintä vettä. Pinnalla pannaan paksu kerros maltaita ja ruisjauhoja. Peitetään hyvin ja annetaan seisoa noin tunti lämpimässä paikassa.
Hämmennetän ja lisätään uutta poreilevaa vettä. Maltaita ja ruisjauhoja päälle, peitetään ja seos jätetään imeltymään tunniksi. Jatketaan, kunnes vesimäärä ja maltaat on kaikki sekoitetut. Viimeisiin lisäyksiin kätetään kiehuvaa vettä. Jauhoja on sekoitettava niin paljon, että mämmi käy kohtalaisen sakeaksi. Lisätään mausteet. Keitetään vähän aikaa. Vatkataan kunnes seos on jäähtynyt. Kaadetaan tuohisiin ja paistetaan kolme tuntia.
Tarjotaan kylmänä kerman ja sokerin kanssa. Hyvää ruokahalua!
Kuten näkee, mämmin valmistus vie pitkän ajan. Siten kannattaakin laittaa sitä joukolla useamman ropposen ja siinä välissä seurustella ja muistella vaikkapa entisiä pääsiäisaikoja.


                                    ILOISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA KAIKILLE!

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Västäräkistä vähäsen..

Kuu kiurusta kesään,
puoli kuuta peipposesta,
västäräkistä vähäsen
ja pääskysest´ ei päivääkään.

Näinhän se vanha loru meni. Tänään näin ensimmäisen västäräkin puistossa. Otin kyllä kuvankin kännykkäkamerallani, mutta lintu oli sen verran kaukana, ettei sitä sitten kuvassa näkynytkään. Taustakin oli linnun värinen, niin että sinne se hävisi mullan joukkoon. Panenpa kuitenkin kuvan hyvästä yrityksestä.


Sen sijaan sain kuvan näistä "rakennusmiehistä", eli nokikana rakentamassa keväistä pesäänsä tulevaa perhettä varten.
Krookusten ja lumikellojen lisäksi ensimmäiset narsissit ilahduttivat kukillaan ohikulkijoita niin kuin myös nämä kukkaset:
Vaikka taivas oli harmaa, aamulla satoi vettä ja iltapäivällä on luvassa taas sadetta, kevät kuitenkin etenee jo pitkin harppauksin.

Lopuksi on vielä pantava vähän käsitöitäkin näkyviin. Sisaren poika on James Bond -fani ja minä tein hänelle joululahjaksi 007-patalaput, joista eilen tuli tämä kuva:

Hyvää kevätmieltä kaikille!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Naistenpäivänä

Kyllä minä mieleni niin pahoitin, kun....
u
ulkona paistoi niin komeasti aurinko siniseltä taivaalta ja mittari näytti lähes +18 astetta, krookukset ja lumikellot kilvan ilahduttivat ihmismieltä, mutta pähkinäpensaitten kukinto sai nenäni vuotamaan rännin lailla ja silmät kutisevat niin, että en tiedä oikein mitä tässä tekisi. Lähes puolet tämän keväisen päivän nautinnosta jäi pois tuon harmin takia.
Puistossa oli jälleen avattu Kneipp-Bad. Mietimme, pitäisikö ottaa jalkakylpy, mutta jätimme sen kuitenkin tällä kertaa väliin.

Näissä merkeissä toivottelen HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ!


lauantai 28. helmikuuta 2015

Kalevalan päivä

Kauan aikaa sitten, silloin kun maailma oli vielä nuori, asui kaukana Kalevalan mailla villi ja vapaa koirien heimo. Sen naapurina pimeässä Pohjolassa asui hurja susien kansa. Koirat ja sudet kilpailivat metsien kuninkuudesta ja niiden välille syntyi kiivaita kahinoita.
Vaka, vanha Väinämöinen, tietäjä iän ikuinen oli koiraheimon suurin tietäjä, loitsujen laulaja ja mahtimies. Kerrottiinpa hänen olleen mukana jo silloin kun maailma luotiin.
Hän, kuten kaikki koirat, eleli aikojansa Vänölän ahoilla, Kalevalan kankahilla ja kauas kantautuivat kertomukset Väinämöisen laulusta ja osaamisesta.
Siinä soitti Väinämöinen, soitti päivän, soitti toisen, eikä ollut sellaista urosta, jonka sydän ei olisi suilanut.
(Mauri Kunnas: Koirien Kalevala)

HYVÄÄ KALEVALAN PÄIVÄÄ!

lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivänä

Hyvää ystävänpäivää!