Kostea ja kolea kesäkuu

Tämä kesäkuun alkupuoli on ollut aika koleaa ja sateista. Eikä kasvillisuuskaan ole joutunut samaan tahtiin kuin viime vuosina.
Etelä-Suomesta matkamme jatkui Järvi-Suomeen Päijänteen rannalle, jossa vietimme pari yötä ennen Kainuuseen tuloa.

Päijänteen vesi oli aika korkealla, laiturin pääkin veden alla ja vesi kylmänsorttista. Siitä huolimatta heitimme talviturkkimme Päijänteen vesiin, tosin saunasta käsin.

Kainuuseen saavuttuamme minua ilahdutti kuitenkin tämä minun viime kesänä istuttamani rentukka. Toin sen Berliinistä saakka ja näin hienosti se täällä kukki.

Toinen meidän omenapuistamme näytti kuitenkin tällaiselta. Jäniksillä oli ollut maittava ateria talven aikana. Vain yksi ainoa oksa näytti elonmerkkejä.

Juhannusaatto oli sateinen. Koska jo sääennuste oli niin huono, niin mehän päätimme laittaa kokko jo aatonaattona, jolloin oli aika mukavan tuntuinen ilta. Juhannuksena kävi tytär täällä, ja vietimme aivan kolmisteen juhannusta. Juhannuspäivänä oli sateiden välissä sen verran hyvää säätä, että saimme savustettua lohen ulkona.

Eilen kävimme katsomassa, vieläkö meidän metsämajamme oli pystyssä - täällähän oli toukokuussa ns. Lyyli-myrsky, joka oli ollut aika kova. Siellähän se mökki vielä seisoi. Paluumatkalla otin kuvia suopursuista, jotka nyt alkoivat puhjeta kukkaan.
Vielä iltapäivällä lämmitimme saunan ennen tytön junalle lähtemistä. Ja kun olimme juuri valmiita, tuli kauhea kaatosade, ukkonenkin jyrähteli taivaalla. Sadetta tuli peräti 55 mm. Mies jäi saunaneteiseen odottelemaan sateen päättymistä, mutta sitten oli pakko viedä hänelle sadevaatteet, kun vettä tuli ja tuli; sadetta kestikin sitten pitkän illan ajan. Veimme tytön junalle ja nyt olemme taas kaksin täällä mökillä.
Tänään on kuitenkin hieno ilma ja mittarikin näyttää +20 astetta. Joten jospa se kesä tästä kuitenkin tulee.

Kesän alkua

Saavuimme Travemündeen iltapäivällä. Check-in laivalle alkoi klo 20, mutta sen jälkeen saimmekin odotella neljä tuntia ennen kuin pääsimme laivaan. Laiva lähti klo 03.00 yöllä, mutta me olimme jo unten mailla silloin.

 

Merimatka oli suotuisa. Tapasimme laivalla suomalais-sveitsiläisen pariskunnan, joidan kanssa ihailimme kaunista auringonlaskua iltamyöhään. Laiva saapui aamulla yhdeksän aikaan satamaan ja me ajoimme suoraan tyttäremme luokse, jossa siitä lähtien olemme asustelleet. Olemme tavanneet ystäviäni menneeltä ajalta, joiden parissa aikamme on kulunut. Nuoret ovat kulkeneet töissä, aika pitkiä päiviä he tekevätkin.

Kävimme ystävieni kanssa mm. Ainolassa Sibeliuksen 150-vuotispäivän merkeissä. Sieltä ajoimme Halosenniemeen. Halosenniemen puutarhaaan oli rakennettu sateenvarjoista tällainen luomus. Alla oli sähkövalaistus, mikä päiväsaikaan ei tietenkään ollut valaistuna.

Halsoneniemen puutarhassa näimme myös Aino Sibeliuksen antaman kurkkureseptin. Toivottavasti siitä selviää, kuinka kurkut säilötään.

 Yhtenä päivänä tapasin entisiä työkavereitani ja menimme Italo-ravintolaan syömään lounasta. Siellä näin tällä tavoin osoitetut vessanovet.

Eilen meitä tervehti tämä 17-vuotias Lumi-kissa. Ja vaikka sain kissa-allergian raskauteni aikana, niin ilmeisesti se on hävinnyt, kun en saanut minkäänlaista reaktiota, vaikka kissa hyppäsi syliini ja silittelin sitä.

Tyttäreni kaverilla on toukokuussa syntymäpäivä ja tässä on hänen syntymäpäivälahjansa, jota hän ylpeänä meille esitteli.

Sää on ollut aurinkoista, pilvistä, tuulista, mutta sade on ollut hyvin vähäistä. Ainoastaan lämpöasteet ovat olleet melko alhaiset. Vain ensimmäinen päivä oli todellinen kesäpäivä. Tänään meillä on +15 astetta ja tuulee aika lailla. Huomenna taittuu ensimmäinen etappimme taaksemme.

Heilluntaipyhinä

Heleätä helluntaita! Kai sitä näin helluntaimaanantainakin saa toivottaa, vaikka Suomessahan tämä päivä on nykyään arkipäivä. Täällä Saksassa kuitenkin tänään toinen helluntaipäivä. Helluntai tänä vuonna on todellakin ollut heleä; eilen mittari näytti +26 astetta eikä pilven häivääkään näkynyt. Tänäänkin on luvassa lämmin päivä. - Päivänkakkarat loistivat heleänä puistossa. Ja me uskaltauduimme tämän vuoden ensimmäiseen Kneipp-Bad-kahlaamiseen, mikä teki terää jaloille.

Muuten päivä kului pakkaamiseen, pakkaamiseen ja pakkaamiseen. On ajateltava sitä sun tätä ja vielä tuotakin, että kaikki tarpeellinen tulisi mukaan ja tarpeeton jäisi pois matkasta. Ja pian olemmekin sitten täällä:

Nyt toivottelen vain HYVÄÄ ja KAUNISTA kesää!

Kevätjuhla Polßenissa

Eilen vietimme ystävättäremme vapaa-ajan paikassa kevätjuhlia. Tämä on jokavuotinen tapahtuma meidän suomalaisten Pohjannaisten kanssa, jolloin myös miehemme ovat mukana. Miesten läsnäolo on jouluna ja kesällä joukossamme. Monena viimeisenä vuonna juhla on ollut juhannuksen tienoilla, jolloin emme ole olleet mukana. Usein joku tai jotkut eivät voi olla paikalla, kuten myös tänä vuonna puuttui muutamia; yksi aviopari on jo Suomessa hoitamassa lapsenlapsiaan, kahdella syntymäpäiväjuhlat ja yksi mies ei päässyt töittensä vuoksi tulemaan. Tänä vuonna palattiin alkuperäiseen ajankohtaan sen vuoksi, koska isäntäväki on juhannuksen tienoilla Suomessa. Näin mekin pääsimme mukaan viettämään tätä suloista kesänalkua.

Meiltä on Polßeniin lähes noin 100 km. Matka sinne kesti parisen tuntia, sillä jouduimme ajamaan ensin Berliinin keskustaan ja sieltä moottoritielle ja lopulta näiden teiden varrelle jossa rypsipellot loistivat parhaillaan keltaisina.

Saavuttuamme Polßeniin joimme alkutervehdykseksi kakkukahvit. Jokainen toi jotain kakkua tullessaan. Oli puolukkaomenakahvikakkua, päärynäpuolukkakakkua, munkkeja ja siroterahkakakkua (Streuselkuchen).

 Kahvin jälkeen teimme pikku katsauksen paikallisiin kyläjuhliin, jossa oli näytelmää, tanssia, korupajoja, takkatarjouksia, ruokakojuja. Siellä sai mm. tuoretta leipää joka paistettiin tässä ulkoilmauunissa. Me emme kuitenkaan siellä syöneet, koska meillä oli omat ruuat.
Tämän pienen kävelyretken jälkeen palasimme takaisin ja sitten tulikin meidän lauluhetkemme. Laulaa luritimme vanhoja suomalaisia lauluja; kansanlauluja, iskelmiä, tangoja jne.

Mukava yhdessäolo jatkui syönnin merkeissä. Jokainen toi mukanaan salaattia. Oli kaksi erilaista couscussalaattia, talonpoikasisalaattia ja perunasalaattia. Talonväki grillasi kyljyksiä, kananrintaa ja halloumijuustoa. Lisukkeena perunaa ja yrttijugurttikastiketta. Tarjolla oli valkoviiniä, olutta ja vettä.
Päivä mennä hurahti nopeasti ja oli jo pimeän puoli kun saavuimme kotiin.

Ja koska tänään on äitienpäivä, niin muisto äidille:

                                                   Et ole ikiunessa, et ole poissa,
                                                   olet tuhat tuulta puistokoissa,
                                                   olet valkea välke aallokossa,
                                                   olet timantti hankien loistossa.
                                                   Et jättänyt meitä, et ole vaiti,
                                                   olet lintujen laulu taivaalla,
                                                   olet kuiskaus viljapellolla,
                                                   olet henkäys lastesi poskella.
                                                   Hyvää äitienpäivää sinne kauas!

Siihen se tuli....

                                                          Siihen se tuli,
                                                          sulatti maat,
                                                          sulatti ihmismielet.
                                                          Sai auringon kirkkaasti
                                                          loistamaan,
                                                          poisti pilvet,
                                                          teki kaiken kauniiksi.
                                                          Siihen se tuli
                                                          kesä.
                                                          Tuliko jäädäkseen?

Kolme päivää jo ihan kesäisen tuntoista säätä. Puisto kukkii, joka päivä saamme ihastella uutta, kaunista ja yllätyksellistä.

Lapsoset riemuitsevat kesäisistä leikeistä kuten myös aikuiset. Puisto oli täynnä ihmisiä, joita kesäinen sää veti ulos koloistaan.

                                                   Auringon loiste, kukkien tuoksu,
                                                   veden solina, lintujen laulu.
                                                   Ulkona luonnossa, tiedän sen,
                                                   on kesä kaunis, ihmeellinen.

Toiveunien aurinkoisia lämpöisiä kevään päiviä, jotka vähitellen kesäksi tulevat.

Taivas on sininen ja valkoinen...

Kaunis pääsiäispäivä houkutteli meitä jälleen kävelylle puistoon. Aurinko paistoi, mutta kylmä tuuli puhalteli vielä Niklas-myrskyn jälkeen.

Pieni kuva Niklas-myrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista meidän asuinympäristön läheisyydessä.

Puiton kukat heloittivat matkamme varrella keltaisina, punaisina....

...sinisinä.

Mutta mitäs muuta me sitten näimmekään.

 

 Tämä kettu tulla tupsahti ja haki kolostaan pienokaiset syömään päivällistään

Valitettavasti en päässyt lähemmäs kuvaamaan kun aita oli välissä.
Tämä oli varmaan sama kettu, joka viikko sitten käveli puistossa ja ikäänkuin asettui poseeraamaan minulle, kun kuvasin sitä. Vai oliskohan tämä alimmainen kuitenkin pikkuisten isä.

Ei tarvitse lähteä metsiin vaeltelemaan nähdäkseen villieläimiä.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ

Kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sitten ovatkin pääsiäispyhät. Pääsiäisenä täällä lapset (ja miksei myös aikuisetkin) etsivät kaikista koloistansa pääsiäispupujen piilottamia suklaamunia.
Kun minä olin nuori, ei meillä sellaisia traditioita ollut. Käytiin hakemassa pajunkissoja maljakkoon, usein pitkin hankia, koska oli hankiaisten aika. Pajunkissat kuuluvat itsestään selvyytenä pääsiäiseen.

Suomalaiseen pääsiäiseen tietenkin kuuluu mämmi, jota ei täällä Saksassa tunneta. Monet ulkomaalaiset ihmettelevät, kauhistelevatkin mämmiä sen ulkonäon perusteella. Meillä kotona äiti laittoi itse mämmiä useimmiten. Se oli hänen herkkuansa.
Laitan tähän mämmireseptin isoaäidin mukaan, vaikka mämmi ei olekaan varsinaisesti minun herkkuani. Syön sitä kuitenkin jos kohdalle sattuu - ainakin vähän.

5 l vettä
1 kg maltaita
1 1/2 kg ruisjauhoja
1/2 tl suolaa
6 rkl pomeranssinkuorta

1/4 maltaita ja vähän ruisjauhoja sekoitetaan litraan lämmintä vettä. Pinnalla pannaan paksu kerros maltaita ja ruisjauhoja. Peitetään hyvin ja annetaan seisoa noin tunti lämpimässä paikassa.
Hämmennetän ja lisätään uutta poreilevaa vettä. Maltaita ja ruisjauhoja päälle, peitetään ja seos jätetään imeltymään tunniksi. Jatketaan, kunnes vesimäärä ja maltaat on kaikki sekoitetut. Viimeisiin lisäyksiin kätetään kiehuvaa vettä. Jauhoja on sekoitettava niin paljon, että mämmi käy kohtalaisen sakeaksi. Lisätään mausteet. Keitetään vähän aikaa. Vatkataan kunnes seos on jäähtynyt. Kaadetaan tuohisiin ja paistetaan kolme tuntia.
Tarjotaan kylmänä kerman ja sokerin kanssa. Hyvää ruokahalua!

Kuten näkee, mämmin valmistus vie pitkän ajan. Siten kannattaakin laittaa sitä joukolla useamman ropposen ja siinä välissä seurustella ja muistella vaikkapa entisiä pääsiäisaikoja.

                                    ILOISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA KAIKILLE!