Sää

Minulla on se tunne, että tämä kevät on hyvin epävakaista noiden säiden suhteen. Eilen aamulla paistoi aurinko ylösnoustessa, mutta sitten kun lähdin ulos, kohta alkoi sataa tihuuttaa. Sadetta jatkuikin sitten pitkälle iltapäivään. Tänä aamuna noustessamme satoi kaatamalla. Ja sadetta tulee edelleen. Olisi mukava, jos pääsis vähän ulkoilemaan kauniilla säällä, mutta....
Mitä sitten tein koko aamupäivän? Olen polttanut suomalaisia tangoja eräälle espanjankurssilaiselle, joka itse soittelee haitaria. Siinäpä se aamupäivä sitten vierähtikin.

Tuoli

Kun olemme puistossa pidemmän ajan kävelemässä, on välillä vähän pakko istahtaa johonkin. Olen jo aikaisemmin kuvannut "Libellen"tuolin ja kahden istuttavan tuolin. Nyt löysimme tämän hienouksen. Eihän tämä tuoli ole, paremmin penkki tai lavitsa tai miksi sitä nyt kutsuisi. Joka tapauksessa siinä voi istua tai vaikkapa maata ja antaa ajatusten lentää samalla kun katselee näitä taideteoksia.

Agricola, murteet

Tänään vietämme Mikael Agricolan päivää. Agricola kirjoitti aikoinaan suomenkielelle Uuden Testamentin kuin myös ABC-kirjan ja loi täten suomenkielen kehityksen alkujuuret. Seuraavassa näyte hänen tekstistään:
"Tesse nyt sinulle ombi, racas Christillinen Lukija ja Hyue Somalainen, Hemelaine, Carialainen eli cuca Herran Jesusen Ysteue sine olla mahdat sen Wden Testamentin Kiriat Somenkielille wlostulkitudh."
Agricolan suomenkieli perustui perustui Suomen lounaismurteisiin.

Melkein jokaisessa Suomen pitäjässä on kuitenkin suomenkielellä omat erikoisuutensa.
Tässä näytteitä Kaenuun kielestä:

Mitä sinä siinä liehkaset? Saattaa kainuulainen kysyä toiselta, muttei suinkaan odota vastausta. Lause tarkoittaa samaa kuin tokaisu: Elä liehkase siinä ees toas! Tässä puhuja on hermostunut toisen rauhattomuuteen, siihen, ettei tämä asetu paikoilleen vaan hönttäsöö edes takaisin.
Lähes samaa tarkoittaa sana hänkkäröi(j)ä, eli siis enemmän tai vähemmän hermostuttavaa touhuamista, haettona pyörimistä, hässäämistä. Sanasta on myös pitempi muoto hänkkärehtteä. Kuhan hänkkäröepi. Mitä se siinä oekkein hänkkärehttää! Mee muualle hänkkärehtämästä. Sanan sävystä huomaa, ettei hänkkärehtäjä saa paljon aikaan. Enemmän syntyy jopa käpsehtijällä, mikä liitetään yleensä vanhuksiin tai toipilaisiin. Siinähän tuo kotona käpsehtii. Tällä tarkoitetaan, että ko. henkilö on jalkeilla, mutta työhelee hissukseen; että ei tie oekkein hikipiässä.

Päänvaivaa

Tässä pieni älykkyystesti älykkäille ja hyvin älykkäille: (vastaukset lopussa)

1. Joissakin kuukausissa on 30 päivää, toisissa 31 päivää. Monessako kuukaudessa on 28 päivää?
2. Kuinka monta syntymäpäivää ihmisellä on?
3. Talonpojalla on 17 lammasta. Kaikki paitsi 9 kuolee. Montako lammasta hänelle jää?
4. Mikä on keskellä Roomaa?
5. Oliko Neuvostoliitossa sallittua, että mies meni naimisiin leskensä siskon kanssa?

6. Sinulla on tulitikkulaatikko, jossa on tulitikkuja ja tulet pimeään huoneeseen, jossa on takka, kynttilä ja öljylamppu. Minkä sytytät ensiksi ja miksi?

7. Voiko mies, joka asuu New Yorkin länsipuolella, olla haudattuna Mississipin lähelle?
8. Sinä olet minun tyttäreni, mutta minä en ole sinun äitisi. Kuka puhuu?
9. Sähköveturi ajaa pohjoisesta etelään. Tuuli puhaltaa lounaasta. Mihin päin savu menee?
10. Jaa luku 30 1/2:lla ja lisää siihen 10. Tulos on?
11. Mikä oli 6.12.1953?


Vastaukset:
1. Kaikki
2. Yksi syntymäpäivä joka vuosi, niin kauan kuin hän elää.
3. Hänellä on vielä 9 lammasta.
4. Keskusta.
5. Kuollut ei voi enää mennä naimisiin.

6. Tulitikun.
7. Ei.
8. Isä.
9. Sähköveturista ei tule savua.
10. 70.
11. Nikolaus ja Suomen itsenäisyyspäivä

español

On ollut parin viikon paussi espanjanopiskelussa, joten on taas aika jatkaa sitä.

Pääsiäinen

Silloin kun olin pieni, pääsiäisen vietto oli aivan erilaista kuin nykyisin. Meillä päin ei kulkenut virpojia, eikä etsitty pääsiäismunia. Pääsiäisen kuvaan kuuluivat pajunkissat, pääsiäismunat, pääsiäistiput ja mämmi. Mämmi oli äitini lempiruokaa ja hän valmisti usein sen itse. Minä söin mämmiä, vaikkei se minun herkkuihini kuulunutkaan. Usein pääsiäisen aikaan oli hankiainen ja ajelimmi pitkin hankia potkurilla tai hiihtelimme. Pääsiäisenä kulkivat myös trullit leikkelemässä talojen lehmiä vielä siihenkin aikaan, kun olin pieni. Koulussa opimme, että pääsiäinen on Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousun juhla. Meidän omaan pääsiäsenmenoon se ei paljon vaikuttanut.


Sitten kun tulin Saksaan ja perustin oman perheen, pääsiäisenviettoon tuli toisenlaiset kuviot, kuten esimerkiksi tämä pääsiäismunien etsiminen pääsiäispäivänä.Ylläolevassa kuvassa pikkutyttö etsii pääsiäismunia serkkujensa kanssa Oman ja Opan puutarhassa vuosia sitten. Liekö sitten pikkupupu, joka tarkastelee tuota menoa kolostaan, piilottanut suklaamunat, vai oliko Oma sen apuna, se jääköön salaisuudeksi. Joskus teimme pienen patikkaretken ja pääsiäismunia löytyi sitten puunkolosta tai -kannoista, milloin mistäkin sopivasta paikasta. Se oli jännää hommaa pikkutytölle. Kun hän oli myöhemmin vaihto-oppilaana Suomessa, oppi hän tuntemaan tuon virpomistavankin.

Nyt kaikki tuo kuuluu menneisyyteen, mutta pääsiäismunia toki syömme ja ehkä värjäilemmekin niitä ja ns. pääsiäispuu (oksat, jotka ovat koristetut pääsiäismunin ja pupuin) kuuluu meidän jokavuotiseen pääsiäiseen. Minulla on vielä pääsiäismunia, joita pikkutyttö on aikoinaan tehnyt. Joka vuosi menee kyllä jotain rikki, joten en tiedä, kuinka kauan vielä viimeiset kestänevät. Myös narsissit koristavat kotiamme. Ja tietenkin ne suomalaiset Mignonmunat ja muut pääsiäiskoristeet.

Nyt toivotan kaikille hyvää pääsiäisen aikaa.

Huhtikuu

HUHTIKUUSSA
hersyy hyvämieli
Halla haihtuu huomaamatta
Herrasväki hyreksii havupuussa

Mukavaa huhtikuuta kaikille lukijoille!