"Ich sehe eine Stadt, deren Ruhm einst die Sterne berühren wird" (minä näen kaupungin, jonka mainetta tähdet tulevat koskettamaan) - näin alkaa tsekkiläisessä satumaailmassa Premysliden kuningashuoneen esiäiti Seherin Libussan ennustus.
Me saavuimme Prahaan viime keskiviikkona iltapäivällä. Hotellimme sijaitsi kiävelymatkan päässä keskustasta Moldaun toisella puolella Kampa-kaupunginosassa. Syömässä kävimme tsekkiläisessä pienessä ravintolassa.
Ensimmäisenä iltana menimme katsomaan Mozartin Entführung -oopperaa tähän Ständeteatteriin. Jo itse teatteri oli näkemisen arvoinen ja oopperaesitys todella hieno.
Prahan vanhankaupungin raatihuoneen seinässä on astronominen kello. Kello näyttää ajan lisäksi mm. auringon ja kuun sijainnin. Tasatunnein vaeltaa kellossa olevien luukkujen aukoissa 12 apostolia ja lopuksi kukko kiekaisee ylimmässä syvennyksessä luukkujen sulkeutuessa.
Kaarlen sillan keskiosassa on Pyhä Johannes Nepomukilaisen patsas. Nepomukilainen on Tsekin suojelupyhimys. Ihmiset koskettavat patsasta onnen tavoittelun toivossa. Minä jätin koskettamatta, mutta japanilaiset olivat hyvin innokkaita koskettelijoita.
Kävimme terveihtimässä myös Kunnon sotamies Schwejk´iä U Kalicha ravintolassa. Ravintola on kirjailija Jaroslav Hasekin kantapaikka, ja siellä halusi myös hänen romaanihenkilönsä Schweijk sodan jälkeen tavata jälleen ystävänsä.
Meitä ihastutti tämä Moldaun virralle rakennettu pingviinipatsasrivi....
...ja nämä tsekkiläiset puistonpenkin jalat.
Liikennevalot, jotka näyttivät sekunnittain niin odotusajan kuin tienylitysajankin. Tällaiset valot olisivat useinkin paikallaan myös Berliinissä.
Prahassa oli montakin joulutoria, jotka tietenkin oli katsottava, jopa moneen kertaan. En kuitenkaan ostanut sieltä mitään muuta kuin syötävää.
Joulukuuset olivat mahtavia. Kuusten vierellä oli usein myös rakennettu joulunsanomaa kertovia seimiasetelmia.
Toisena päivänä meillä oli meidän jouluruokailu tuttaviemme luona. J. oli laittanut persialaisittain riisiä, lammaspaistia, saslikkeja, salaattia ja E. oli tehnyt suussa sulavaa suklaatäytekakkua. Lisäksi A. vei mukanaan tekemiään joulutorttuja. Meillä oli oikein mukava "pikkujoulumme" heidän luonaan.
Ja oi ja voi, Prahassa on niin paljon katselemista, ettei tällaisella muutaman päivän matkalla ehdi katsella kuin murto-osan kaikesta. Sinne täytyy päästä uudelleen....
Hyviä joulunalusaikoja kaikille!
Praha on kyllä useankin vierailun arvoinen, olet ehkä ollut siellä ennenkin. En muista, kosketinko tuota patsasta hyvän onnen toivossa, tai vain sen takia, että se varmistaa koskettajan palaavan vielä takaisin Prahaan. Haikaillen katson noita kuvia.
VastaaPoistaHaikaillen katselen minäkin kuviasi. Tuon oopperan muistan, siellä oli muistaakseni Don Giovannin ensiesitys aikanaan. Itse ole ollut vain valtionoopperassa katsomassa Lohengriniä vuonna kivi ja kirves. Nyt rupesi tekemään mieli Prahaan.
VastaaPoistaTodella, Praha on usean vierailun arvoinen. Ehkä seuraavan kerran menen sinne keväällä. Sää oli kyllä kuiva, mutta harmaa, joten aurinkoinen kevätsää voisi antaa kirkkaammankin kuvan.
VastaaPoistaPrahassakaan en ole käynyt, joten tällainen blogivisiittikin tuntuu mukavalle. Hienoja kuvia ja tunnelmia.
VastaaPoistaKiva pingviinipatsasrivi :)
Kiitos samoin, hyviä joulunalusaikoja!
Näiden blogien kautta pääseekin hienosti matkustelemaan ympäri maailmaa. Hyvää joulunodotusta sinnekin!
VastaaPoistaIhania kuvia.
VastaaPoistaJuu-u nuo "pingviinit ja lokit" kuva on mainio.
Tunnelmallisia päiviä!