October's Party

October gave a party
The leaves by hundreds came
The Chestnuts, Oaks, and Maples,
And leaves of every name.

The Sunshine spread a carpet,
And everything was grand,
Miss Weather led the dancing,
Professor Wind the band.

(George Cooper)

Petolinnut

Eilen puistossamme oli petolintujen esittely. Kun en ennen ole sellaisia nähnyt, niin kävin katsomassa. Mutta hiukan petyin koko juttuun. No olihan siellä noita pöllöjä ja piekanoja ym. petolintuja. En kuitenkaan saanut kovin hyvää kuvaa, kun ensinnäkin ihmismuuri ympärillä peitti näkyvyyden. Toiseksi pöllöt vain vähän kääntelivat päätään, eivätkä muut linnut juuri lentämään halunneet, vain pieniä pyrähdyksiä tekivät, siinä kaikki. Paremman kuvan saa noista linnuista, kun katselee luontokuvia televisiosta tai sitten, jos onni suosii, näkee ihan oikeasti luonnossa jonkun noista linnuista.

Taidetta puistossa

Taidetta voi näinkin tehdä. Näitä taideteoksia, syysvärein maalattu, näemme syksyisin puistossamme.

Wittenberg

Lähes heti Berliiniin paluumme jälkeen teimme päivän matkan Lutherstadt Wittenbergiin. Ensimmäinen kohde oli tietenkin Linnankirkon ovet, joihin Luther löi 95 teesiään vuonna 1517. Toinen kohteemme Lutherhaus. Eipä yhdessä päivässä muuta kerinnyt nähdäkään, varsinkin kuin mennen tullen Coswigissa oli autokolareita, jotka viivästyttivät matkaamme sinne. Menomatkalla pysähdyime kolarin vuoksi noin reiluksi puoleksi tunniksi Coswigin hautausmaankohdalla ja söimme eväitämme. Wittenbergin vanhassa kaupungissa (Altstadt) "purot" virtasivat katujen varsilla samoin kuin Freiburgissa. Pieni mukavan näköinen pikkukaupunki, jossa ei juuri näkynyt ulkomaalaisia. Ennen paluutamme kävimme syömässä Kartoffelhaus´issa perunalettuja omenahillon kanssa, jotka todella olivat maittavia. Ja paluumatka olikin sitten yhtä seikkailua. Coswigin kohdalla emme päässeet Autobahnalle. Siellä oli kolari ja kaikki tiet olivat tukossa. Ajoimme Dessaun kautta taikisn Wittenbergiin ja sieltä Bundesstraße 2:lle. Wittenbergiin on noin 150 km Berliinistä, mutta paluumatka kesti meillä nelisen tuntia, kun jouduimme ruuhkassa ja pimeässä ajelemaan noita entisen itäisen Saksan teitä. Tiet olivat kyllä hyviä, mutta muuten kaikki ohjaus todella huonoa. Ja ajotapakin siellä aikamoinen. Joten sai olla onnellinen, kun pääsi ehjin nahoin kotiin.

Loman loppu

 

Ja tällaisiin puuhiin loppui meidän kesälomamme. Marjat olivat kypsiä ja kellariin kerääntyi niin hillopurkkeja kuin marjapullojakin. Niitä saamme nyt talvenmittaan maistella ja muistella kesää ja sen kauneutta.

Elokuun lopulla kävimme Seppälän maalaismarkkinoilla. Siellä oli sieninäyttely ja opastustakin sai. Minä vain olen sellainen arkalainen, etten sitten metsässä ollessani uskalla kuitenkaan ottaa muuta kuin tuttua lajia. Toisin sanoen otan kylläkin mukaani kaikenlaisia hyväksi katsomiani sieniä ja tutkin tarkalleen sienikirjoista, onko se syötäväksi kelpaava vai ei. Ja jos kelpuutan jonkun ennen tuntemattomani sienen, päätyy se kuitenkin kompostiin, kun ei vierellä ole ketään, joka vahvistaisi tutkimukseni. Mutta tatit ja rouskut on ok.

Rapuvaellus

Minä olen luullut, että rapu on vesieläin, mutta....Eilen ja tänään lenkillä ollessa tuli vastaan näitä rapuja, jotka vaelsivat puistomme nurmikolla. Vai olivatko ne lähteneet muuten vain tutkimaan tätä maailmaa, miltä se kuivalla maalla näyttää? Joka tapauksessa mielenkiintoista seurata, miten rapu reagoi ihmisen tullessa lähelle. Hyvin nopea käännös ihmiseen päin, vähän kuin hyökkäys asenne ja kun aikani sitä seurasin, lähti se kulkemaan todellakin taaksepäin ja nopeasti.

Lomakuvia

 Kajaanin kaupunki näytti alkukesästä kovin autiolta. Mutta niin runoviikko ja kävelykatu kuin Kalevan kisatkin saivat ihmiset täyttämään tämän pikkukaupungin.

 Emme me kulttuuriakaan väliin jättäneet. Kävimme Paltamon kesäteatterissa katsomassa "Aatamin puvuvssa ja vähän Eevankin" kappaleen. Hauskasti tehty. (kuvat yllä).
Vähän myöhemmin kävimme kappaleen "Valot pois" Kajaanin harrastelijoiden esittämänä. Siinä tuli esille kaikki viimeaikaiset negatiiviset puolet Kajaanin työ- ja koulutuspuolesta kuten mm. UPM:n lopettaminen, Kajaanin opettajakorkeakouluyksikön siirto Ouluun, mutta siinä esiteltiin myös niitä kuuluisuuksia, jotka ovat Kajaanissa vaikuttaneet tai sieltä lähtöisin kuten esim. edesmennyt presidentti Kekkonen (kuva alhaalla keskellä).

Niin ja sitten kävimme mutkan Torniossa Peräpohjolan markkinoita katsomassa. Ostin sieltä Valde Ahon Lahorastas runokokoelman, jonka hän oli itse tehnyt. Valde oli siellä henkilökohtaisesti myymässä ja hänpä innostui lausumaan minulle runoja ja antoi vielä CD:n runoistaan minulle. Valitettavasti unohdin siinä touhussa ottaa Valdesta kuvaa.
Kajaanissa kävin ohjatulla hautausmaakiertueella. Kuvissa mm. Kekkosen ja Lönnrotin sukuhaudat.
Sitten kävin vielä oman kylän järjestämässä lauluillassa. Aluksi näytti siltä, etten tuntenut montaakaan noista ihmisistä, mutta kun pyysimme erästä tuttua esittelemään niin kyllähän niitä entisiä koulukavereita sieltä löytyi. Olivat vain muuttuneet niin paljon, että ei aluksi tuntenut ketään. Loppujen lopuksi kyllä niitä lapsuuden piirteitä löytyi heistäkin.