Torstai-ilta

Kaksi viikkoa sitten olimme vielä Itämerellä, matkalla kohti Saksaa. Nyt on syyspäiväntasaus takanamme ja päivä alkaa lyhetä, illat pimentyä ja pidentyä. Keinovalojen aika alkaa olla käsillä ja se vähän häiritsee elämääni. Minä tarvitsen valoa. R. taas pitää hämärämmästä, eikä ollenkaan kattovaloista. Se käy hänen silmiinsä, niin hän väittää. Voi siinä olla perääkin. Minä sitten tuhertelen sitä sun tätä illan hämärässä. Hämäränhetketkin ovat mitä parhaita, kun ei tee tarkkaa työtä. Voi keskustella asioista, kuunnella musiikkia ja sen sellaista. Mutta kun yritän kutoa tai silittää tai hommailla noissa kotitöiden parissa tai vaikka lukea, niin siihen kyllä tarvitsen valoa. Ei siinä sitten muu auta kuin vaihtaa huonetta tai tyytyä hämärään. - Niin nyt torstaina (aurinko ei vielä ole laskenut) R. askartelee toisessa huoneessa H:lle pyykkikorin alustaa. Minä alan kohta tehdä illallista..laitan paprikamunakasta ja salaattia. Eikö se ole aivan hyvä illallinen? Koko päivän olen muka laittanut noita papereitani paikoilleen, eikä tämä huusholli näytä sen paremmalta. Aina jään johonkin kiinni, niinkuin esim. nyt tähän blogailuun. En oikein jaksa innostua tuosta paperinlajittelusta. Pitäisi kesäiset paperit saada mappeihinsa ja muuta sellaista, mutta jotenkin tympäsee. Keksin aina jotain muuta. Olisikohan parasta ottaa itseään niskasta kiinni. Ulkoilmakin houkuttelee vielä, sillä siellä paistaa aurinko ja valkoiset pilvenhattarat liitelevät ikkunani ohitse. Jos olisin Suomessa, olisin varmastikin jotain pihalla puurtamassa, vaikkapa vain koivunlehtiä haravoimassa. En ole kai vieläkään päässyt pitkältä lomalta kotiutumaan.

Unenlahjat

Joillakin on niin hyvät unenlahjat, että vois vaikka aidan seipäässä nukkua....

tai vaikkapa yhdellä jalalla seisten....







...tai niinkuin esimerkiksi tämä pieni vesikilpikonna, joka on kiivennyt lähes pystysuoralle kivelle, ilmeisesti päivää paistattelemaan ja siinä sorsan kanssa seurustellessa nukahtanut.....










...tai kuten tämä Saku Sammakko tässä lumpeenlehdellä....




Tai niinkuin tämä Vertti-koira valkoisella matolla kesken kenkäleikkien. Koira on ihan oikea koira eikä mikään kuva, vaikka se siltä näyttääkin.

Kesä

Eilen oli pää kyllä niin täynnä latinaa, ettei sinne muuta tahtonut mahtuakaan. Mikäkähän tämän perhosen nimi lienee latinaksi? Kunpa tietäisi edes suomalaisen nimen, niin sekin riittäisi. Kesä on niin i h a n a a aikaa...Ja luontoa voi tutkia vaikka kuinka paljon ja joka kerta sieltä löytää jotain uutta ja ihmeellistä. Niin ja jos vaikka vain istahdat pihalle päiväkahville ja nostat jalat penkille, niin kappas vaan..."Ystävätkin" huomaavat sen ja tulevat sinua tervehtimään, niin kuin tässäkin tämä perhosystävä istahti tyttäreni jalalle. Ihan pakko oli ottaa kuva.

Kesä

Kaipaan saunaa....Juhannus ei ollut tietenkään aivan paras aika, oli kylmää ja sateistakin, mutta saunavihdat saatiin tehtyä. Ja mikäs sen parempaa, kuin juhannussauna....ja yleensäkin sauna. Tänään on ollut hyvin lämmin syyskuun päivä, vähän painostavakin. Berliinin maratonit on juostu, tosin ei minun osaltani, sillä minä istuin aamupäivän tietokoneen ääressä ja kirjoitin kääntämiäni sairaskertomuksia...Pääni on täynnä kaikenlaisia latinalaisia ilmauksia dilatoinnista ablicointiin ja muuta sellaista..ties mitä. Mutta kaipa minä olen nyt vähän viisaampikin. Tai niin, jos nyt nuo kaikki päässäni pysyvät. Joka tapauksessa kävimme iltapäivällä ulkonakin, kun oli niin aurinkoista ja nyt on jotenkin sellainen tunne, että vain sauna saisi virkistymään. Sellaista minulla ei valitettavasti täällä ole, joten saanen vain muistoissani "herkutella" saunan löylyistä.

Kesä

Kesän antimia: Tänä kesänä löytyi aivan mahdottoman paljon ahomansikoita. Nämä mansikat tässä kakussa poimin sisareni syntymäpäivänä meidän pihalta, yhteensä löysin yli puoli litraa tuona päivänä ja annoin ne sisarelleni syntymäpäivälahjaksi. Toinen sisar teki niistä kakun sillä puheella että kaikki mansikat tuli laittaa kakkuun. Tällainen oli tulos ja hyvältä kakku maistui.





Tämän toisen kakun teki 5-vuotias tyttö sisarelleen nimipäiväksi. Ehtona oli ollut, että siinä tulee olla salmiakkikarkkeja. Joten pikkutyttö laittoi karkkipussin kaikki salmiakit kakkuun. Hyvältä näyttää, eikö totta?

Kesä

Näin on kesä taas jälleen takana päin. Pitkään kesälomaan mahtuu monta asiaa, niin hyviä kuin vähemmän hyviäkin. Tämä siili tässä tepasteli alkukesästä monena päivänä pihallamme. Eihän se tietenkään kovin kummonen asia ole, jos siilin näkee. Mutta tämä olikin siitä erikoinen siili, että se liikuskeli keskellä päivää valoisaan aikaan. Ensin näin sen kymmenen maissa aamulla, sitten keskipäivällä ja viimeksi se tepasteli pienokaisensa kanssa viiden maissa iltapäivällä. Oletettavasti se asusteli meidän aittamme alla. Joka tapauksesse sinne se aina mennä viipotteli. Naapurit näkivät valtavasti käärmeitä ja kyselivät, olenko minä nähnyt meillä. Tähän minä aina vastasin, ettei ole käärmeitä näkynyt, mutta siili kylläkin.
Noihin vähemmän hyviin puoliin kuuluu mm. se että ukkonen iski meiltä tv:n, digiboxin, sateliittiboxin, dvd-soittimen ja antennin vahvistimen kerralla. Onneksi oli vakuutus. Sitten huomasimme, että röllisaunamme katossa on reikä, joten katonkorjuuseen...Lopuksi kaadoimme vielä puita saunamme ympäriltä, jolloin yksi leppä jäikin kalleelleen toiseen puuhun nojaten. Sen kanssa taistelimme jonkin aikaa, yritimme vetää edestakaisin, mutta eihän se siitä miksikään muuttunut. Lopuksi jouduimme kaatamaan senkin puun, johon leppä nojasi ja senkin kanssa hikoilimme, ennen kuin tulosta syntyi. Loppu hyvin kuitenkin,mutta pari päivää sai runko maata saunapolullamme, ennen kuin jatkoimme puun pienentämistä, niin kova urakka se oli. No nyt on kuitenkin seuraavan vuoden puut koossa. Paljon muutakin on mahtunut kesään, mutta ehkäpä niistä myöhemmin. - Muuten täällä Berliinissä tuntuu olevan yhtä epävakaista kuin meillä siellä Kainuussakin. Eilen paistoi aurinko, tänään sataa....

Kesä

Kesä on kulunut ja lomasta ja suurempi osa takana päin. Tähän kesään on mahtunut aurinkoa, sadetta, ukkosta, rakeita, ja lähes kaikkea mahdollista. Ja on tehty kesätöitä pihalla niin paljon kuin on vain ehditty ja pystytty....Ja meidän röllisaunamme on saamassa uuden katon. Toinen puoli on jo tehty, mutta etupuoli on vielä tekemättä. Toivottavasti säät pysyvät suosiollisena niin kauan kuin porukkaa on talossa. - Niin tuosta ukkosestakin oli vähän harmia tänä vuonna. Ei ukkonen ollut edes kunnolla päällä, mutta kerran vain räsähti, ja pieni valopilkku näkyi keskellä huonetta ja se vei meiltä television, digiboxin, sateliittiboxin, dvd-soittimen ja antennivahvistimen kerralla. Vain meidän ikivanha radiomme säilyi, vaikka radio olikin päällä. Muut laittimet kyllä olivat kiinni, mutta johto oli seinässä. Niin että tällaista vahinkoa pääsi tapahtumaan. Tällä kertaa tämä ilman kuvia, kun olen vieraassa koneessa.